VIHERPESU – 4 tapaa miten menet markkinoijan ansaan

*Sisältää mainoslinkin.

Ympäristöasiat sekä luonnonmukaisuus kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän ja siinä onkin markkinoijille aivan loistava rakonen käyttää kaiken maailman vippaskonsteja, joihin moni meistä lankeaa. Kaikista yleisimmin viherpesun uhri luulee ostavansa luonnonkosmetiikkaa. Vastuu on siis meillä kuluttajilla ja lopulta ainoa tapa tietää tuotteen sisällöstä on kurkata ainesosalistan puolelle.

Tässä ne kaikista yleisimmät tavat mennä lankaan, jotka olen poiminut teidän minulle lähettämistä Instagram-viesteistä.

1. VEGAANISUUS

Tämä on villi ja pelottava veikkaus, mutta uskoisin, että moni ei tiedä mitä vegaanisuus tarkoittaa. Tätä sanaa viljellään nimittäin mainonnassa todella paljon ja monet teistä (viestieni perusteella) ovatkin luulleet, että vegaanisuus tarkoittaa luonnonkosmetiikkaa. Markkinoinnin trendisana saa monet uskomaan, että kyseessä olisi jollain tapaa laadukkaampi tuote. Toki näin saattaa olla, mutta vegaanisuudella mainostaminen ei tee tuotteesta parempilaatuista saati luonnonkosmetiikkaa tai ympäristöystävällistä. Varmasti on monta brändiä, jotka eivät käytä tätä sanaa väärin, mutta kuitenkin tässä on jätetty kuluttajalle vastuu selvittää sanan tarkoitus. Mielestäni parempi ilmaisu olisi: ei sisällä eläinperäisiä ainesosia.

Kuten jo sanoin, niin vegaanisuus tarkoittaa yksinkertaisesti, ettei tuote sisällä eläinperäisiä raaka-aineita. Ei mitään muuta. Esimerkiksi tällaisessa tuotteessa ei ole mehiläisvahaa tai lampaan villarasvaa (lanolinia).

2. ORGAANISIA TAI LUONNONMUKAISIA AINESOSIA

Näiden sanojen käytölle ei tietääkseni ole mitään lainsäädäntöä (korjatkaa, jos olen väärässä). Jos tarkasti lukee, niin tämä otsikko ei edes väitä, että tuote olisi täysin luonnonmukainen tai ympäristöystävällinen. Tuote voi siis sisältää muutakin kuin orgaanisia ja luonnonmukaisia ainesosia. Olisi eri asia, jos otsikossa lukisi: Täysin orgaaninen ja luonnonmukainen tuote. Synteettisessä kosmetiikassa on käytetty kautta aikojen luonnon raaka-aineita. Tärkeää onkin tarkistaa, että mitä muuta tuotteessa on ja kuinka paljon.

Aivan loistava esimerkki erään tunnetun brändin uusin mainoskamppanja. Brändi kertoo saavansa inspiraationsa luonnosta, missä ei ole sinänsä mitään väärää. Ei vaan kannata mennä lankaan, että tuotteet olisivat inspiraation vuoksi ympäristöystävällisiä tai luonnonkometiikkaa. He mainostavat tuotteissaan olevan 99,6% luonnollista alkuperää olevia ainesosia ja heidän mielestään ainesosat ovat luonnollista alkuperää, kun 50% raaka-aineen molekyylirakenteesta on sama kuin mitä se oli luonnossa. Siis asioistahan voi olla montaa eri mieltä, mutta kun nämä asiat eivät ole mielipideasioita. Tietyt raaka-aineet eivät ole biohajoavia vaikka voissa paistaisi.

3. EI SISÄLLÄ SITÄ SUN TÄTÄ

“Free from” ja ei sisällä jotain raaka-ainetta. Näistä esimerkkejä ovat parabeenit, sulfaatit tai vaikka silikonit. Se, että tuote ei sisällä jotain raaka-ainetta ei välttämättä tee siitä laadukasta tai luonnollista. Ja muuten mielenkiintoinen juttu on se, että luonnonkosmetiikkakaan ei välttämättä ole laadukasta ja ympäristöä kunnioittaen valmistettu. Tässä mennään jo askel pidemmälle, joten puhun tästä jollain toisella kerralla.

4. SISÄLTÄÄ TIETTYÄ RAAKA-AINETTA

Jos tuote sisältää tiettyä raaka-ainetta, on hyvä varmistaa, että tätä raaka-ainetta myös on kunnolla tuotteessa. Löysin hyvän esimerkin tähän arganöljy käsivoiteesta, jota siis mainostetaan kyseisellä raaka-aineella. Inci-listassa on raaka-aineet siinä järjestyksessä kuinka paljon niitä tuotteessa on. Argan öljyä on minimaalisen vähän, koska se tulee listalla parfym/fragrance sanojen jälkeen. Lisäksi phenoxyethanolia saa olla tuotteessa max 1%, joten tämänkin perusteella argan öljyä on suorastaan naurettavan vähän, koska phenoxyethanol on ennen argan öljyä.

Aqua/Water/Eau, Glycerin, Caprylic/Capric Triglyceride, Prunus Amygdalus Dulcis Oil/Prunus Amygdalus Dulcis (Sweet Almond) Oil, Sodium Polyacrylate, Parfum/Fragrance, Cetyl Alcohol, Pentaerythrityl Distreate, Phenoxyethanol, Caprylyl Glycol, Cetearyl Alcohol, Cetearyl Glucoside, Glycine Soja Oil/Glycine Soja (Soybean) Oil, Orbignya Oleifera Seed Oil, Argania Spinosa Kernel Oil, Myristamidopropyl PG-Dimonium Chloride Phosphate, Sodium Stearoyl Glutamate, Xanthan Gum, Disodium EDTA, Myristyl Alcohol, Stearyl Alcohol, Coumarin, Citric Acid, CI 15985/Yellow 6, CI 19140/Yellow 5, CI 14700/Red 4.

Tässä taas laadukas esimerkki käsivoiteesta, jota mainostetaan manteliöljyllä:

Sweet Almond Oil (Prunus Dulcis), Plum Kernel Oil (Prunus Domestica), Peach Kernel Oil (Prunus Persica), Organic Beeswax (Cera Alba), Organic Ylang Ylang Essential Oil (Cananga Odorata), Jojoba Oil (Simmondsia Chinensis), Rose Otto Essential Oil (Rosa Damascena), Geranium Essential Oil (Pelargonium Graveolons), Citronellol, Linalool, Benzyl Benzoate, Benzyl Salicylate, Farnesol, Geraniol, Eugenol, Isoeugenol, Benzyl Alcohol.

Suosittelen edelleen lämpimästi *Twistben Uusi Alku Ihollesi verkkovalmennusta, jossa opit lukemaan inci-listan perusteet ja opit ostamaan oikeasti laadukasta kosmetiikkaa – on se sitten synteettistä tai luonnonkosmetiikkaa. Tämä on vaan yksinkertaisesti loistosijoitus loppuelämää varten ja nostaa ymmärryksen aivan uudelle tasolle.

P.S. En mainitse firmojen nimiä tuotteiden kohdalla, koska markkinoilla on rehellisesti sanottuna niin paljon huonolaatuisia tuotteita. Tämän vuoksi en voi sanoa, että mitä brändiä pitäisi erityisesti vältellä. Haluan, että jokainen oppii inci-listan perusteet ja voi arvioida itse onko tuote laadukas.

LUE MYÖS: Onko kosmetiikassa vaarallisia aineita?