Totuus työstäni
Kello on kohta jo puolen yön. Vieläkin kukun hereillä, vaikka päivystys alkaa kello neljä aamulla. Ehkä tämän vuoksi aikaiset aamuvuorot ovatkin kohdallani täyttä tuskaa, kun en vain osaa mennä ajoissa nukkumaan. Nyt haluan lähetellä vielä teille terveiset tämän “busy bee”-tyttösen elämästä.
Totuushan työstäni on tämä: Olen harvoin hotelleissa yötä ja vieläkin harvemmin näen maailmaa työni kautta (jos ei lentokoneen ikkunoiden tarjoamaa maisemaa lasketa). Näen lentokenttiä lentokoneesta käsin, näen siivoajia ja lentokentän edustajia. Työni on mahtavaa ja pidän hirmuisesti asiakkaistani – jopa niistä kiukkuisista (heitä vain pitää ymmärtää). Olen ihan “höperönä” asiakaspalveluun ja jaksan hymyillä joka päivä.
Herään silloin kun muut kääntävät kylkeä. Joskus nukkumisaikaa hotellilla (sillon harvoin kun siellä olen) on vain muutama hassu tunti. MUTTA matkustan vapaa-aikana ja se vasta kivaa onkin. Juuri nyt mietin menenkö toukokuussa Nizzaan, Berliiniin, Lontooseen vai miten olisi Pariisi?
