Dominikaanisen lämmössä
Karibia on ehdoton lämpöisten kohteiden suosikkini. Tuo Aasia-hulluutus ja erityisesti Thaimaa kun ei ole koskaan saanut minua kovin innostumaan, vaikka siellä on tullut paljon ravattua. Kunhan pääsen vielä enemmän kiertämään palloamme niin veikkaan, että Tyynenmeren saarista tulee uusi lämpöisen kohteen suosikkini. Sieltä Bora Bora on todellinen unelmakohteeni. Toki jos mukaan saa valita kaupunkikohteet niin mielummin lähden Floridan tai Californian lämpöön. Siellä kun on tarjolla vaikka mitä tekemistä tuon rantailun lisäksi.
Dominikaanisissa on yksinkertaisesti kaikki kaunista. Luonto sekä ihmiset. En tiedä tuntevatko he mitään muita puulajeja kuin palmuja, koska niitä komistuksia on heidän metsät pullollaan. Ja se on niin kaunista! Maa ei ole kovinkaan rikas, mutta käsittääkseni turistikohteissa on suht turvallista. En kuitenkaan suosittele yksin haahuilua. Itseasiassa Plan-kummilapseni asuu Dominikaanisissa. Jos mielii tehdä hyväntekeväisyyttä reissunsa aikana, voi mukaan ottaa laukullisen vanhoja vaatteita lahjaksi paikallisille.
Lomakohteiden retkistä ehkä erikoisin, jossa olen ollut mukana, oli valaiden katselmus retki. Se oli elämäni HIRVEIN fyysinen kokemus. Miksi näin? Oli kaunis ja aurinkoinen päivä. Paattimme suuri kansi oli lastattu täyteen saksalaisista turisteista ja minusta sekä kahdesta ruotsalaisesta kollegastani. Ensin jakoon laitettiin sadetakit. HÄ? Miksi? Aurinko paistaa. Noh, totuus paljastui kun pääsimme Karibian todellisille aalloille. Aallot löivät kannelle niin lujaa, että istuimesta piti pitää henkensä uhalla kiinni. Oksensin viisi tuntia putkeen ja tärisin kuin haavan lehti, vaikka en ole koskaan eläessäni ollut merisairas. Ei sitten kukaan ollut tarjonnut meille merisairasnappuloita aamulla. Kaikki saksalaiset istuivat onnellisesti sadetakeissaan, nappulat vatsassaan ja bongailivat valaita, joita ei muuten nähty hyppivän niin kuin luonto-ohjelmissa. Näin yhden valaan selän. Jes! Enpä siis voi kovin kyseistä retkeä suositella.
Tässä kuitenkin muutama kuva muuten mahtavasta reissusta. Jälleen kerran kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.
