KULUNEEN VUOSIKYMMENEN HUIPPUHETKET

23.12.2019

Itsellänikin vaihtuu vajaan kahden vuoden päästä oma vuosikymmen, joten tämä on samalla myös kooste siitä, mitä kaikkea kolmekymppisenä onkaan tullut tehtyä. Bongasin postauksen hyvän ystäväni Erika Naakan blogista ja kreditit saa tietenkin myös hauskan postausidean keksinyt Idan matkassa. Eiköhän aloiteta.

2010

Viime vuosikymmenen vaihteessa olin koulussa. Opiskelin Haaga-Heliassa johdon assistentin englannin kielisellä linjalla. En oikein tiennyt mitä haluan isona tehdä, mutta pidin kansainvälisestä meiningistä, koska olinhan juuri muuttanut pari vuotta sitten takaisin Suomeen.

Tein osa-aikatöitä TUI fly -nimisessä lentoyhtiössä. Olimme lomalentoyhtiö ja talven 2010 olin töissä vain viikonloppuisin. Lensin lauantai aamuna kanarialle ja tulin sunnuntai illalla takaisin. Arkipäivät vietin koulussa.

Elämässä oli kuitenkin myös jotain muuta. Muistan vuoden 2010 olleen edelleen kova juhlimisen vuosi. Heti kun lentoyhtiössä talvikausi loppui niin kesän juhliminen alkoi hyvän ystäväni Hennan kanssa. Kesän olin töissä Elisalla ja syksyllä oli tarkoitus taas aloittaa koulu. Enpäs aloittanutkaan. Opettajani ei antanut minun tehdä yksin puolen vuoden kurssia nimeltään “profitable small business management”, vaikka itselläni oli jo valmiiksi hyvä business idea. Tämä olisi pitänyt tehdä ryhmässä ja sen vuoksi opettaja ohjasi minut viiden tytöt ryhmään, jossa aikeina oli tehdä lastenvaatekirppis. Tästä pitäisi siis kuuden naisen saada elantonsa? En nähnyt siinä mitään “profitablea” ja päätin lopettaa koko touhun. Tulevaisuuden yrittäjä ei nähnyt koulussa enää mitään järkeä.

Päätös koulun lopettamisesta tapahtui Espanjassa ystävieni luona. Loman piti kestää muistaakseni vaan viikon, mutta taisin olla Espanjassa noin kolme viikkoa. Kun tulin takaisin, siirryin taas kokoaikaiseksi lentomännäksi ja reissasin seuraavan talven pääsääntöisesti Thaimaassa, Karibialla ja Kanarialla.

2011

Jos oikein muistan, niin tämä vuosi vaihtui Thaimaan Krabilla. Elämä oli yhtä työtä ja juhlaa. Olin jetlagissä kokoajan. Tiesin, ettei pitkät lennot olleet minua varten ja sen vuoksi keväällä vaihdoin pieneen ruotsalaiseen lentoyhtiöön nimeltään Golden Air. Lensimme pienellä potkurikoneella pääsääntöisesti vain Tallinnaan, Vaasaan, Kuopioon sekä Tukholmaan. Koneet olivat Blue1:n väreissä, mutta me miehistö olimme Golden Airin – nämä lentoyhtiökuviot ovat aina jotenkin todella sekavia, joten ei niistä sen enempää.

Kesä vierähti ohi todella pienellä työmäärällä (ja edelleen paljon juhlien), joka johti siihen, että loppukesästä oli hankittava rinnalle toinen työ. Aloin juontamaan Maikkarilla soita ja voita -ohjelmia päivävuorossa. Se oli todella hurja esiintymisen oppikoulu, kun piti pahimmillaan tunti hölöttää putkeen live-lähetyksessä. Joulukuussa siirryin kokoaikaiseksi juontajaksi ja lentohommat sai hetkeksi jäädä.

Kesällä tämä yhden henkilön talous sai uuden perheenjäsenen nimittäin Bertta-hauvan.

2012

Keväämmällä siirryin apulaistuottajan tehtäviin (kameran toiselle puolelle) ja vedin kaikkia Maikkarin chattejä sekä toimin esimiehenä chat-juontajille. Kesällä tuotin myös elämäni ensimmäisen pienen chat-ohjelman Nikon Grilli, jonka suunnittelin ja laitoin kasaan monen tunteman Niko Saarisen kanssa. Lopulta tehtävä kävi melko uuvuttavaksi, koska potkut oli saanut siihen mennessä ohjaaja ja tekniikan tyyppi, joten työmäärä ja vastuu kasvoivat liian suureksi ja osaamisen puute nosti stressitason pilviin.

Keväällä aloitin myös blogini ja aiheena oli silloin matkailu.

Onneksi syksyllä sain puhelun lentoyhtiötä nimeltään FlyBe, joka nykyään tunnetaan nimellä Norra. Menin takaisin lentoemännän hommiin, jossa lennettiin ainoastaan kotimaan ja Euroopan lentoja.

2013

Elämäni selkeästi rauhoittui. Asuin edelleen kämppiksen kanssa Helsingin Krunikassa kivenheiton päässä keskustasta. Matkustelin taas entiseen tyyliin, koska sain lentoyhtiöstä hyvät henkilökuntaedut. Kävin Miamissa, Curacaolla, New Yorkissa, Pariisissa, joulumarkkinoilla Munchenissä ja Salzburgissa. Eli kaikki vapaat reissasin ja työpäivät lensin.

2014

Alkuvuodesta lähdin reissuun Filippiineille. Se olikin yksi upeimmista rantakohteista ikinä. Rakastuin todella Boracayn saareen.

Kesällä 2014 menin naimisiin! Siis mitä ihmettä – olinhan täysin sinkku. Lähdin mukaan Ensitreffit Alttarilla -ohjelman ensimmäiseen kauteen ja jos olet koskaan ihmetellyt miksi Iltalehdet edelleen kirjoittavat minusta, niin tässä on se syy. En myöskään halua tämän vuoksi kommentoida asiaa sen enempää, koska otsikoita revitään aivan kaikesta. Yhden haastattelun olen koskaan heille antanut ja kuvat siitä näet tässä.

2015

Kuvia löytyy todella vähän näiltä vuosilta, koska kesän 2014 jälkeen meidän piti olla hiljaa koko ohjelmasta. Tammikuussa 2015 kuitenkin koko homma räjähti käsiin, kun ensimmäinen jakso tuli ulos telkkarista. Puhelimeni alkoi soida ja toimittajat koittivat urkkia olemmeko edelleen yhdessä. Kesällä suhteemme päättyi eroon.

Yksi ikimuistoisimmista reissuista oli kesän reissu Islantiin – se on ehkä upein maa heti Suomen jälkeen. Sinne haluan ehdottomasti uudelleen.

Loppuvuodesta hurahdin aivan yllättäen meikkaamiseen ja matkablogini muutti suunnan. Aloitin kirjoittamaan kauneusblogia.

2016

Olin tietenkin edelleen lentoemännän hommissa Norralla ja pidin työstäni todella paljon. Olin siirtynyt kouluttajan tehtäviin ja siitä pidin erityisen paljon. Alla olevassa kuvassa taitaa olla juuri takana yksi ensimmäisistä koulutuslennoista kahden mahtavan “oppilaan” kanssa. Pääsin vetämään vuosittaisia kertausharjoituksia sekä koulutuksia aivan uusille lentoemännille. Kouluttaminen on sellainen asia, josta todella pidän edelleen.

Keväällä blogirintamalla tuli suuria muutoksia, sillä blogini muutti Allerin Idealistaan. Olin aivan hämilläni, kun siitä tarjottiin vielä pientä palkkaakin. Tämän vuoden aikana blogini kasvoikin hurjaa vauhtia ja opin hiljalleen tekemään koko hommaa ammattimaisemmin.

Syksyllä 2016 aloitin myös maskeeraajan opinnot Stadin aikuisopistossa ja otin opintovapaata lentoemännän hommista.

Tänä vuonna tapahtui myös elämääni mullistava asia, sillä tapasin nykyisen mieheni. Kesä 2016 menikin aikalailla perhoset vatsassa.

2017

Valmistuin koulusta keväällä ja tarkoitus oli mennä takaisin lentohommiin ainakin kesäksi, mutta blogityö sekä maskeeraajan hommat ottivat niin hyvin tuulta alleen, että maalistuussa 2017 perustin toiminimen ja siirryin hiljalleen opiskelijasta yrittäjäksi. Pääsin mukaan erilaisiin kuvauksiin, joista ei ole paljon kuvia, mutta alla on yksi selfie Martina Aitolehden kuvauksista.

Näköjään näihin aikoihin on myös loppunut Facebookkiin kuvien lisääminen, sillä tähän asti kaikki kuvat tähän postaukseen on kaivettu omista Face-kuvista.

2018

Keväällä blogini muutti Elleen ja aloin tajuamaan, että blogista voi oikeasti tulla päätyöni. Meikkasin kuitenkin edelleen ahkerasti hääseurueita ja opettelin tekemään myös kampauksia. Tein maskeeraajan keikkaa useita kertoja kuukaudessa.

Alkuvuodesta aloitin myös Twerk-harrastuksen, johon tykästyin todella paljon. Ensi vuonna alkaa jo kolmas vuosi Twerkin parissa.

Kesällä mieheni kosi minua Kroatian reissulla, joka oli tietenkin vuoden kohokohta.

Koko vuoden tein oikeastaan todella paljon töitä ja pieniä uupumuksen merkkejäkin alkoi näkymään – mm. sydämen tykyttelyt/rytmihäiriöt, jotka rauhottuivat, kun osasin itse rauhoittua.

2019

Vuosi alkoi Thaimaan lomamatkalla ja kalenterikin alkoi hiljalleen näyttää normaalilta. Alkuvuodesta blogini siirtyi omalle alustalle – tänne missä olet juuri nyt. Päätös oli ehkä paras ikinä, vaikka kuukausipalkka loppui. Nyt saan kuitenkin päättää aivan kaikki blogiini liittyvät asiat itse ja koen olevani täysin itsenäinen yrittäjä.

Vuoden kohokohta oli tietenkin häämme Porvoossa ja vihdoin vanha sukunimeni Ezen sai jäädä historiaan. Hääpäivämme oli kaikin puolin täydellinen ja ikimuistoinen. Vuosikymmen ei olisi voinut paremmin päättyä.

Seuraava vuosikymmen tulee olemaan varmasti hyvin erilainen.

  • Johanna

    Melkoinen vuosikymmen 😅❤️ Tosi kiva ja mielenkiintoinen postaus. Ihana, että elämä on kuljettanut ja juuri siihen oikeaan suuntaan ❤️ Kaikkea hyvää, iloa ja onnea myös seuraavalle vuosikymmenelle!

    • Miia Johansson

      Kiitos Johanna! 😍

  • Tarja

    Wau. Olen jo pidemmän aikaa ihaillut elämänasennettasi, sillä vaikutat ihmiseltä jolla on oikeasti ollut mielenkiintoinen elämä. Kumpa itselläkin olisi samanlaista rohkeutta antaa elämän viedä ilman kiveen hakattuja suunnitelmia.

    • Miia Johansson

      Heippa Tarja! 😊 joo, onhan tässä tullut eteen yhtä sun toista. Kun seuraa sydäntä niin pääsee vaikka mihin ja pitää vaan uskoa, että elämä kantaa. Mikä olisi pahinta mikä voisi mennä pieleen, jos kokeilee jotain uutta. 😍😉

  • Julia

    Meikki yms postausten lisäksi näitä muistakin aiheista on tosi kiva lukea. Kun olet noin paljon lentänyt niin olisi kiva saada postaus vaikka vinkeistä lennoille tai etenkin lentopelkoisille ja kuinka selvitä sen todella kuivan ilman kanssa. Ihanaa joulua 💛

    • Miia Johansson

      Heippa Julia! 😊 Pisyän korvan taakse idean. Mutta mikä tulee ihon kosteutukseen lennolla on runsas veden juominen. 👌🏽

      Lentopelkoisten kannattaa ehdottomasti hankkiutua ammattilaisen tykö. Ikävä kyllä lentoemäntänä ei oikein muuta voi tehdä kuin jutella matkustajan kanssa lennon aikana kaikesta ihan muusta, ettei ajatukset pyöri pelossa. ❤️

  • Tanja P

    Oli ilo tutustua sinuun vuonna 2012 , mukavia ja hauskoja muistoja sieltä🤩 Kaikkea hyvää uudelle vuosikymmenelle 💕

    • Miia Johansson

      Heippa Tanja! <3 Samoin! 🙂

  • Eeva

    Voi mikä ihana postaus,oot sä kyllä elänut rohkeasti ja värikkäästi
    syvennyin niin tän lukemiseen et ihankuin olis ollu mukana sun käänteissä.Ihana et oot löytänyt ONNEN.
    Mä oon kans eläny värikkään ja rohkean elämän -60luvulta lähtien,nyt voi olla vaan onnellinen et rohkeutta on riittänyt kaikkiin käänteisiin.No oon mä jo rauhoittunut kun ikääkin on yli 70v.Jos jotain on oppinut niin totta on vaan tämä hetki.

    • Miia Johansson

      Heippa Eeva! 🙂 Haluan, että sun ikäisenä mulla on sama fiilis. <3 Eikö ihmiset yleensä enemmänkin kadu asioita, joita eivät ole tehneet kuin asioita, joita ovat tehneet.

      • Eeva

        Just tänään kaupan lattialla istui pieni poika n.3v äiti ootti kauempana.Kysyin pojalta että onko hän väsyny poika vastas ei kun hän on joulutonttu eikä äiti ostanu karkkia.Se oli se hetki joka jäi mieleen kauppareissulta.Ihana hetki.

  • Taina

    Hei,
    mukava postaus historiastasi. 😊
    Kerroit tänään IG:n stoorissa puhelimen sävyjen vääristymästä, riippuen puhelimen käyttöjärjestelmästä. Oli pakko tulla kertomaan, että mun puhelin näyttääkin niinpäin, että iphonella kuvatut näyttää värikylläisemmältä kuin androidilla kuvatut, vaikka katselen niitä stooreja iPhone 7:lla. Ne androidilla kuvatut näkyy jotenkin kalpeina. En tiedä, olenko onnistunut säätämään jotain väriasetusta, sekin on ehkä mahdollista. Mut ei se mitään, vaiks kuvaisitkin jatkossa androidilla, voin silti katsoa niitä, ei se kynnyskysymys ole. 😊

    • Miia Johansson

      Heippa Taina! Joo siis en tiedä katsoitko vielä uudempia stooreja. Mutta siis jos katsot iPhonella, niin mun iPhonella tehdyt näyttää paremmilta ja värikylläsiemmiltä niin kuin sanoit, mutta Androidilla tehdyt näyttää iPhonella liian vaaleilta. Jos taas katsoo Androidilla, niin Androidilla tehdyt näyttää hyvältä ja iPhonella tehdyt siltä, että olisin käynyt liian monta kertaa suihkurusketuksessa. 😀

  • Heini

    Voi ihana Miia! En tajunnut kuinka paljon sun elämään on ehtinyt mahtuakaan! Mun ekat muistot susta on kun aloin seuraamaan sun blogia sen ollessa vielä matkapainoitteinen, mistä juurikin hyvin nopeaan sun suunta vaihtuikin meikkeihin. Samaan aikaan kun itselläni oli herännyt kiinnostus meikkeihin ja hyvä niin, koska inspiroit mut kokeilemaan omia rajojani ja opiskelemaan kokonaan uutta alaa 😍 Oot inspiroinut varmasti valtavaa määrää ihmisiä ja rohkaissut hyppäämään vaikka vähän tuntemattomaankin mukaan. Ihanaa uutta vuotta ihana❤️

    • Miia Johansson

      Kiitos Heini! <3 Joo, onhan tässä joo tapahtunut. Ja tämäkin oli vaan se, mitä kolmekymppisenä on taphatunut. 😀 Parikymppisenä sitä vasta mentiinkin ympäri maailmaa.

  • Ellivelli

    Luin sinun ja Erikan blogit tästä aiheesta. Siis miten ihan hulluna tuntuu teillä molemmilla olleen kaikkea jännää. Ei hitto miten tylsältä oma elämä tuntuu, pari ulkomaan matkaa, pari lasta, sama työ. Luen tällä hetkellä kirjaa Loirista ja vaikka olen vasta alussa, tuntuma on että jotku ne kiertää liemestä liemeen .. heh, hyvällä tavalla. Mahassa kiertää, jotain mun on repästävä.. Ei helvetti, mähän oon niinku pystyyn lahonu! Argh :D!
    Hyvää joulua!

    • Miia Johansson

      Heiiii pari lasta vetää vertoja kaikelle tälle ihan 6-0. ❤️ Ja jos haluaa tehdä jotain repäisevää, niin siihen kerkiää ihan minkä ikäisenä tahansa. 😊

  • Ilona

    Oon aina tykännyt kun kerrot elämästäsi ❤ Niin inspiroivaa ja voimia antavaa, ettei kaikilla se oma ammatti, puoliso jne. löydykään 25-vuotiaana, vaan on erilaisia polkuja ja vaiheita. ❤ Nimimerkillä 30 eikä sitä “omaa juttua” ole vielä löytynyt… mutta uskon kyllä että löytyy 😊

    Kiitos ihanasta blogista!

  • Lulu

    Ihana postaus ja miten paljon onkaan ehtinyt tapahtua yhdessä vuosikymmenessä!

    Todella tökerö kysymys tulossa ja ymmärrän, jos et halua tai osaa vastata 😀 Menin poikaystäväni kanssa kihloihin viime viikolla(!), mutta emme ole ostaneet vielä sormuksia. Kihlasormuksesi näyttää upealta, joten mistähän tuon tyylistä minimalistista sormusta kannattaisi etsiä?

    • Miia Johansson

      Heippa Lulu! 🙂 Mä teetin omani, jota suosittelen lämpimästi. Teettäminen ei maksa sen enempää kuin valmiina ostettu ainakaan mun kokemuksen mukaan. Otin Pinterestistä pari refe-kuvaa ja marssin kultasepälle. 🙂 Eikä ollut tökerö kysymys ollenkaan. <3

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


*

*

Instagram