Onko kosmetiikassa vaarallisia aineita?

Jatketaan toisella osalla aihepiirissä synteettinen kosmetiikka vastaan luonnonkosmetiikka. Kuten viime postauksessa jo huomasittekin, niin asia ei olekaan niin mustavalkoinen. Kannattaakin lukea edellinen postaus siitä kumpi on parempi: luonnonkosmetiikka vai synteettinen kosmetiikka. Jos kuluttaja haluaa olla varma tuotteen tehokkuudesta, pitää hänen yksinkertaisesti opetella lukemaan ainesosaluetteloa eli INCI-listaa. Halusin kuitenkin kysyä vielä Twistbe:n* perustajilta kosmetiikan turvallisuudesta ja vastaukset ovatkin supermielenkiintoisia, joten tässä blogihistoriani toinen hyvin faktapitoinen postaus.

Onko synteettisessä kosmetiikassa haitallisia aineita ympäristölle ja terveydelle? Jos on, niin esimerkiksi mitä ja mihin väite perustuu?

Kyllä. Tämä on varmasti yksi kosmetiikka-alan kohutuimpia ja myös kiistellyimpiä aihepiirejä, mutta samaan aikaan tutkimusta ja todisteita löytyy. Tutkimuksia kuitenkin tarvittaisiin vielä todella paljon lisää ja näistä tutkimuksista tekee hankalan mm. raaka-aineiden yhteisvaikutukset.

Meillä on jatkuvasti esimerkkejä lääketeollisuudesta sekä kosmetiikkateollisuudesta, että raaka-aineita tulee markkinoille ja niitä vedetään pois haitallisuutensa vuoksi. Raaka-aineiden turvallisuuden arvioinnista tekee hankalan se, että emme voi tietää miten ne reagoivat ihmisen muiden käyttämien tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden vuoksi. Esimerkiksi hiusväreillä ja hormonaalisella ehkäisyllä todettiin laajassa suomalaisessa tutkimuksessa kohottavan rintasyöpäriskiä (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/176040).

Raaka-aineiden negatiiviset vaikutukset voidaan jakaa esimerkiksi seuraavanlaisiin kategorioihin hahmottaakseen raaka-aineiden riskejä: kehoa kuormittavaa (esim. hormonihäiriköt ja karsinogeenit), ihoa herkistävää, ympäristöä kuormittavaa ja ympäristölle haitallista.

Tässä muutama esimerkki erittäin yleisesti käytetyistä synteettisistä raaka-aineista, jotka aiheuttavat ongelmia sallituissa pitoisuuksissa (!) käytettynä:

1. Kemiallinen aurinkosuoja oxybenzone ja octinoxate

Näiden on todettu olevan erityinen uhka koralliriutoille sekä uimisen myötä että virtsan kautta meriin päätyessään. Oxybenzonen on havaittu valkaisevan korallia, estävän nuoren korallin kasvua sekä vaikuttavan korallin DNA:han. Tämän lisäksi näiden on havaittu olevan ongelmallisia koko altistuneelle ekosysteemille ja vesieläimille. Havaiji ja Palau ovat ainakin jo kieltäneet (laki astumassa voimaan tulevina vuosina) näiden käytön, kuin myös Meksiko sen luonnonsuojelualueilla. Lisäksi sen arvellaan olevan myös ihmisille hormonihäirikkö.

Tutkimus esim: https://link.springer.com/article/10.1007%2Fs00244-015-0227-7
Selkokielinen The Guardianin artikkeli: https://www.theguardian.com/travel/2018/may/03/hawaii-becomes-first-us-state-to-ban-sunscreens-harmful-to-coral-reefs

EWG:n kooste oxybenzonen ongelmista ihmisille: https://www.ewg.org/sunscreen/report/the-trouble-with-sunscreen-chemicals/

2. Biohajoamattomat raaka-aineet kuten silikonit ja mikromuovit

Kosmetiikassa käytettyjen raaka-aineiden biohajoamattomuus ja ympäristöön kertyminen on ympäristöriski, jonka myötä niiden on havaittu siirtyvän esimerkiksi vesistöjen ja kalojen myötä ylöspäin ruokaketjussamme.

UNEPin mielenkiintoinen kooste mikromuovien haasteita ja tunnistamisesta kosmetiikkatuotteissa: https://issuu.com/unpublications/docs/plastic_in_cosmetics

ECHA nosti kesällä 2018 useamman silikonin korkean riskin raaka-aineiksi: https://www.foodpackagingforum.org/news/echa-classifies-cyclic-siloxanes-as-svhcs

Suomen luonnonsuojeluliiton teknisen asiantuntijan Pertti Sundqvistin mukaan myöskään esimerkiksi parabeenit eivät ole täysin ongelmattomia ympäristön kannalta. Parabeenit kuuluvat hormonihäiriköihin, joita kaupunkien vedenpuhdistamot eivät kykene poistamaan jätevesistä. ”Hormonihäiriköt aiheuttavat pienissä kaloissa hedelmällisyyden vähenemistä ja koirailla naarasmaisia piirteitä. Vaikutukset näkyvät jo kalojen kutukäyttäytymisessä Helsingin ulkopuolisella merialueella.” Myös THL:n mukaan parabeeneilla on lievä estrogeeninen vaikutus ja ne saattavat lisätä rintasyövän riskiä. Iholla kosteusvoiteiden parabeenit saattavat voimistaa UV-B-säteilyn haittavaikutuksia.

Lähteet:

Trendi 7/2018 Pertti Sundqvistin haastattelu.

https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/tarkempaa-tietoa-ymparistomyrkyista/parabeenit

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0045653510013007

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0147651303001246

3. SLS, Sodium Lauryl Sulfate

SLS on mielenkiintoinen esimerkki raaka-aineesta, jota käytetään todella laajasti vaikka sillä on todistetusti ihoa ärsyttäviä ja herkistäviä vaikutuksia. Se on pesevä ja vaahdottava raaka-aine, jota näkee erityisesti shampoissa ja puhdistustuotteissa. Se ei ole suoraan terveydelle haitallinen, mutta voi olla hyvinkin ongelmallinen ihon hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta.

SLSään käytetään usein tutkimuksissa, kun ihoa halutaan ärsyttää tai tutkia merkkejä atooppisesta ihottumasta. Teollisuus ja tiede siis tiedostavat raaka-aineen ärsyttävyyden ja kuivattavuuden, mutta näistä huolimatta raaka-aine on laajasti käytetty ja sille ei ole asetettu lainsäädännössä mitään pitoisuusrajoituksia!

Meidän kokemuksemme mukaan etenkin herkän, kuivan ja atooppisen ihon kanssa tasapainoilevat kärsivät herkästi SLS:n pesevyydestä. Kasvojen puhdistustuotteissa se horjuttaa herkästi ihon omaa suojaa ja kosteustasapainoa altistaen ihon kuivumiselle, epäpuhtauksille ja muille ongelmille. Kuivan, herkän tai atooppisen ihon kanssa kamppailevan kannattaa kiinnittää tähän erityistä huomiota. Myös henkilön, joka pesee käsiään usein kannattaa kiinnittää tähän raaka-aineeseen huomiota, sillä se voi olla juuri syypää esimerkiksi kuivaan käsien ihoon! SLS:lle on useita vaihtoehtoja, sekä hellävaraisempia sulfaatteja, että täysin sulfaatittomia vaihtoehtoja, joiden puoleen itse mieluummin käännymme ihon hyvinvoinnin edistämiseksi ja siksi, että ne eivät kuormita tai ärsytä ihoa.

4. Hajusteet

Ongelma näiden kanssa on, että INCI luetteloon parfum sanan taakse voi lukeutua kymmeniä kemikaaleja, joista kuluttaja ei tiedä mitään, sillä valmistajan ei tarvitse näitä ilmoittaa tekijänsuojaan vedoten! Hajusteet ovat yksi eniten herkistäviä kosmetiikan raaka-aineita ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella. Myös luonnollinen hajuste voi allergisoida ja EU onkin säätänyt rajoitukset 26:lle yleiselle allergeenille.

Me olemme TwistBellä lähestyneet tätä siten, että valitsemme valikoimaamme vain tuotteita, joissa allergeenit ovat osana ihoa hoitavia ja aromaterapeuttista hyötyä antavia eteerisiä öljyjä, sen sijaan, että niitä käytettäisiin eteerisistä öljyistä eriytettyinä hajuste- tai säilöntäainekomponentteina, joilla ei ole ihonhoidollista hyötyä. Näin pyrimme minimoimaan mahdollisesti herkistävien raaka-aineiden määrää ja maksimoimaan ihoa aidosti hoitavien ominaisuuksien määrää. Suosittelemme olemaan hajusteiden käytön ja määrän kanssa tiedostava, jokaisen tuotteen ei kannata olla hajustettu vaikka tuoksuja rakastaisikin.

Miksi kosmetiikan raaka-aineisiin kannattaa kiinnittää huomiota?

Hajusteiden lisäksi esimerkiksi säilöntäaineet ja emulgaattorit ovat raaka-aineita, joiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia vasta tutkitaan ja havaitaan. Niille on valitettavasti ominaista, että vaikka pystyisit tällä hetkellä ongelmitta käyttämään näitä raaka-aineita, saatat kuin salama kirkkaalta taivaalta herkistyä jollekin tai jopa usealle aineelle pitkäaikaisen käytön ja kerrannaisvaikutusten myötä, kun kehosi ei enää kestä kyseistä ainetta. Esimerkiksi kampaajat ammattiryhmänä ovat “hyvä” esimerkki siitä miten kuormittavia käytetyt kemikaalit voivat olla.

Luonnollisille raaka-aineille voi tietenkin olla myös allerginen, joku on allerginen pähkinälle, toinen mantelille, tämä ei kuitenkaan tee kyseisestä raaka-aineesta huonoa. Allergisuus ja ylikuormitus ovat kaksi eri asiaa (ei vain terminä, mutta myös kehossa tapahtuvien reaktioiden puolesta). Mutta siinä missä ajan saatossa laboratoriossa luotu raaka-aine (säilöntäaineet, emulgaattorit, koostumuksen parantajat yms “infrastruktuuri” raaka-aineet, joita siis sallitaan sekä luonnonkosmetiikassa, että synteettisessä kosmetiikassa) voi eri tavoin alkaa aiheuttaa ongelmia: herkistymistä, ärsytystä tai ylikuormitusta, on erittäin epätodennäköistä, että herkistyisit ajan saatossa vaikka arganöljylle tai muulle vuosisatoja käytössä olleelle “suoraan luonnosta tulevalle” hyvin vähän prosessoidulle kasviöljylle, joista on paljon perimätietoa.

Tämä on myös yksi keskeinen syy sille miksi suosittelemme käyttämään kosmetiikkaa vähemmän (raaka-aineiden, rutiinien ja tuotteiden osalta), mutta paremmin. Kehotamme käyttämään oikeasti omalle iholle sopivia tuotteita kohtuullisissa määrin. Oikeasti tehokas ja tuloksekas ihonhoito on mahdollista kuormittamatta omaa kehoa tai ympäristöä ilman että tarvitsee tinkiä käyttämistään tuotteista. Tämä on se, mihin haluamme ihmisten kiinnittävän huomiota.

Twistbe:llä on aivan loistava sivu, josta pääset valitsemaan ihonhoitotuotteita oman ihotyypin mukaan. Olkoon ihosi sitten normaali, rasvainen, kuiva tai sinua vaivaa vaikka couperosa, rosacea tai psoriasis. Pääset ihotyypeittäin shoppailuun TÄSTÄ*. 

Riittääkö EU:n lainsäädäntö suojelemaan meitä vaarallisilta aineilta? Kuinka pitkälle tuotteita on tutkittu?

Haluaisimme vastata tähän kyllä. Todellisuudessa tämä asia on erittäin monimutkainen. Lainsäädäntö on kuitenkin hyvin hidasta ja koska esimerkiksi säilöntäaineita kielletään ja niiden käyttöä rajoitetaan ohjaa se yrityksiä kehittämään koko ajan uusia säilöntäaineita eikä niiden voi olettaa olevan edeltäjiään parempia. Metyyli-isotiatsolinoni eli MI tai MIT on hyvä esimerkki tästä. Parabeenihysterian myötä tämän säilöntäaineen käyttö lisääntyi merkittävästi parabeenien korvaajana ja niin lisääntyivät myös iho-oireet.

Ihotautilääkäri Kristiina Aalto-Korte on todennut:

“Komission tiedekomitea salli sen käytön vuonna 2005 sadan miljoonasosan pitoisuudella, koska se arvioitiin kohtalaiseksi herkistäjäksi. Todellisuudessa se on voimakas herkistäjä” (lähde)

MIT:in käyttö on edelleen sallittu poishuuhdeltavissa tuotteissa 0,01% pitoisuuksissa, mutta tätä suunnitellaan kiristettävän 0,0015 %:iin. Pieniä prosentteja, mutta ei niitä turhaan syynätä. Helpompaa kuluttaja on kuitenkin olla asiasta tietoinen ja vältellä raaka-ainetta.

Eli sellaisenaan mikään kosmetiikkatuote tai yksittäinen raaka-aine sallituissa pitoisuuksissa ei EU -lainsäädännön suojaamana voi olla suoraan vaarallinen -etenkään lyhyessä käytössä (mihin raaka-aineiden markkinoille laskeminen perustuu). Se, ovatko jotkut raaka-aineet HAITALLISIA tai HERKISTÄVIÄ jatkuvassa sekä monikertaisessa käytössä ja yhdistettynä muihin raaka-aineisiin ja tuotteisiin, on jo aihepiiri, jolta lainsäädäntömme ei enää mielestäni meitä suojaa. Yksinkertaisesti siitä syystä, että miten tätä tutkittaisiin. Jokaisella ihmisellä on oma “kemikaalicocktail”: tuotteet jota käyttää, ruoka jota syö, ehkäisymenetelmät, missä asuu, mitä tekee työkseen, mitä kodin sisustuksessa on käytetty. Lainsäädäntö ei ota lainkaan kantaa siihen, jos jokaisessa tuotteessasi on maksimipitoisuuksiltaan rajoitettuja raaka-aineita ja saat täten päivittäin kumulatiivisesti ns. yliannoksen herkistäviä tai huonommassa tapauksessa vaikkapa karsinogeeniseksi (mahdollisesti syöpää aiheuttavia) luokiteltuja raaka-aineita ihonhoitorutiinisi ohella.

Lisäksi lainsäädännössä on mielestämme yksi perustavaalaatuinen haaste. Se perustuu siihen, että kosmetiikkatuote ei saa imeytyä ihoon. Tästä syystä esimerkiksi karsinogeenisiä raaka-aineita saadaan käyttää kosmetiikassa. Tiedämme kuitenkin, että kosmetiikalla on muitakin reittejä kehoon: suu, hengityselimet, sekä karvatupet. Tieteellisissä tutkimuksissa on nähtävissä, että kosmetiikka aiheuttaa erilaisia ongelmia. Mielestämme tähän aiheeseen pitää siis suhtautua tietyllä kunnioituksella. Tämä ei tarkoita sitä, että asiasta pitää luoda paniikkia, mutta samaan aikaan siihen ei mielestämme tulisi suhtautua liian kevytkenkäisesti. Asian kanssa kannattaa siis todellakin olla itse hereillä, eikä vaan sokeasti luottaa siihen, että kaikki kosmetiikka on turvalliseksi todettua, sillä tämä on todella haastava aihepiiri.

Tämä TUKESin tiedote taannoin PHMB säilöntäaineeseen liittyen kuvaa hyvin lainsäädännön haasteita ja monimutkaisuutta. Vaikka PHMB luokiteltiin vuoden 2015 alussa mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi, aine oli ja on yhä edelleen kosmetiikka-asetuksen liitteen V mukaan kosmetiikassa sallittu säilöntäaine enimmäispitoisuudella 0.3 % vaikka Tukesin tulkinnan mukaan luokitusmuutoksen takia sen käyttö kosmeettisissa valmisteissa tuli samalla kielletyksi, mutta näin ei käynyt.

Kosmetiikassa tutkimus on jatkuvasti kesken ja opimme jatkuvasti uutta raaka-aineista. Luemme paljon tieteellisiä tutkimuksia, ja tuntuu, että jokaisen tutkimuksen loppupäätelmissä todetaan, että aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia. Tärkeää tuotteiden valmistajina ja jälleenmyyjinä on olla näistä hereillä ja seurata tutkimuslöydöksiä. Kuluttajana omaa kemikaalikuormaa voi simppelisti keventää yksinkertaisesti vähentämällä käyttämiensä tuotteiden määrää ja suosimalla yksinkertaisempia tuotteita. Useimmiten tästä kiittää myös iho ja kukkaro.

Imeytyykö kosmetiikka verenkiertoon, vaikka se ei ilmeisesti saisi niin tehdä?

Voi imeytyä, mutta mitään yhtä prosenttilukua tähän ei voi antaa. Netissä näkee monesti heittoja, että 60% kaikesta käyttämästäsi kosmetiikasta imeytyy kehoosi. Tämä ei ole totta, oikea luku on tuotteesta ja raaka-aineesta riippuen jotain 0-100% välillä. Imeytymiseen vaikuttaa todella moni asia: raaka-aineen molekyylikoko, tuotteen kokonaisuus, ihon kunto, lämpötila, paine yms.

Meidän mielestä olisi kuitenkin keskeisempää puhua kosmetiikan päätymisestä kehoon sillä ihon lisäksi meissä on paljon helpommin verenkiertoon päätyviä reittejä kuten suun ja silmien limakalvot sekä kaikki mahdolliset haavat, infektiot ja kulumat. Esimerkiksi parabeeneista kiistellään paljon, että niitä saa mustikastakin, mutta useat tutkimukset ovat osoittaneet, että parabeeneja päätyy kehoomme erityisesti kosmetiikan käyttötottumuksista riippuen.

Eikö siis olisi keskeistä lopettaa kinastelu imeytymisestä. Meidän mielestämme on hedelmällisempää puhua kosmetiikan kehoon päätymisestä, sillä tämä ohjaa kaikenlaista tarkastelua kosmetiikan ympärillä oikeampaan suuntaan. Kehollamme on toki nerokas järjestelmä vieraiden aineiden poistamiseen, mutta sekin voi ylikuormittua mikäli tiedostamatta altistamme kehomme jatkuvasti valtavalle määrälle vieraita aineita.  

P.S. Postauksen meikissä on käytetty tällä kertaa synteettistä kosmetiikkaa. Silmissä on Huda Beautyn ulkomailta tilattuja ihania luomivärejä ja huulissa Smashboxin uutuus huulikiilto sävyssä Sorbet Watch*.