Viimeaikojen hyviä ja huonoja uutisia
Ensin huonot uutiset.
Olen kärsinyt hyvin oudoista terveydellisistä ongelmista ja kaikista kamalinta siinä on epätietoisuus. On monta kertaa tullut mieleen, että tekisi pyytää Dr. House apuun. Koulussa en ole jaksanut sen vuoksi käydä, mutta kaikki keikat olen vetänyt kunnialla ja innolla läpi. On se adrenaliini kumma kaveri.
Pari iltaa meni hämmennyksestä ja pelosta itkiessä. Tilanne meni jo jossain vaiheessa siihen, että pelkäsin pahinta ja suunnittelin omia hautajaisiakin. Drama queen sisäisesti? Minäkö? Ei kai sentään. Ei tilanne nyt niin vakava ollut. Henki kulki ja niin edelleen. Mutta tämä on kyllä herätellyt taas hetkeksi tajuamaan sen kuinka tärkeää terveys on.
Onneksi olen muuten hyvin terve. En kärsi kausiflunssista, oksu poksuista tai lorvikatareista. Tämä outo ongelma on nyt selvityksessä ja voin sanoa, että tekisi mieli heittää kivi terveyskeskuksen ikkunasta sisään ja heilutella keskisormea (ei nyt oikeasti). Apua kun sieltä ei meinaa saada millään. Ymmärrän, että henkilökuntaa on aivan liian vähän, mutta miten siellä pärjää heikommat potilaat, jotka eivät uskalla pyytää apua. Apua on nimittäin vaadittava. Niin kuin sodassa niin myös terveyskeskuksissa hoidetaan ensin ne henkihieverissä olevat ja jos aikaa jää niin sitten murtumat, haavat ja nyrjähdykset. Ei olisi oma pikkuveljenikään enää hengissä, jos vahva äitini ei olisi vaatinut hoitoa. Kyllähän oudot oireet on tarkistettava – ties mitä siellä muhii. Marssin siis ohuen opiskelijalompakkoni kanssa yksityiselle, koska terveys on maailmassa tärkein asia.
Sitten hyviin uutisiin ja niitä riittääkin!
En nyt tiedä ovatko nämä uutisia, mutta ollaan muuttumassa poikakaverini kanssa naimanaamoiksi. Käsi ylös hep, jotka tietää mitä se tarkoittaa! Pitää siis varmaan ostaa samanlaiset tuulipuvut – ei kun mitä minä höpisen – Carlingsille ostamaan samanlaiset skeittilippikset.
No mutta meillä menee kuitenkin hyvin. Olemme tällaisia kotihiiriä ja viikko sitten keittiössämme valmistui Bataattihamppareita, jotka bongasin aikanaan Linda Juholan blogista. Helppoja ja niin hyviä. Ruusumieskin sanoi, että näitä on tehtävä useammin.
Sitten työasioihin. Blogi ja maskikeikkajuttuja riittää. Olen niistä ikionnellinen ja kiitollinen. Viime tiistaina pääsin mukaan meikkaamaan upeita Tempation Island Suomi vol 3 osallistujia heidän pressitilaisuuteensa. Ihania ihmisiä, vaikka pakko sanoa samaan hengenvetoon, etten kyllä itse koskaan osallistuisi tuohon ohjelmaan. Rohkeita naisia ja miehiä!
Sitten viikon jännin juttu! 😀 Ensimmäinen TV-mainokseni pyörähti ulos! Pysyttelen mainoksessa kuitenkin vahvasti kameran toisella puolella ja maskeeraajan roolissa. Tässäpä teillekkin tämä lyhyt mainos:
Ja yhtenä parhaimpana uutisena on tietenkin treffit oman murun kanssa ja myös treffivinkki teille ihanat lukijani.
Olettekin varmaan kuulleet Helsingin Kampin kauppakeskuksen yläkertaan tulleesta Korttelit ravintolamaailmasta? Sieltä on huikeat näkymät ja ruokakin kaupungin parhainta. Itse olen ihastunut täysillä ravintola Hokuun ja sen siika nanbanzukeen. Annos maksaa vain 13 euroa ja täyttää takuuvarmasti. Suosittelen lujaa!
Kävimme lounaan jälkeen Kiasmassa taiteellisella “jälkiruoalla”. Näyttely oli tällä kertaa melko pieni, mutta 12 euron sisäänpääsymaksu oli mielestäni yllättävän edullinen. Muutama teos oli upea, mutta häpykarvoja tuolilla ja pissaa paperilla kyllä ihmetyttivät. Moderni taide on mielenkiintoista, mutta rajansa kaikella. En ymmärtänyt pointtia.
Tällaisia kuulumisia tälläkertaa. Ja katsokaas – tuossahan on vähän niin kuin lupaamani asukuva. Hih! Noin hyvin osaan poseerata! Ja kuten oikean muotibloggaajan kuuluu tehdäkin niin tässä vielä mistä nuo taivaallisen muodikkaat vaatteet saa: Ylilyhyt neule // & Other Stories, Maailman kireimmät stretch farkut // Gina Tricot ja korolliset koko talven läpikäytetyt muoviset tennarit // Bershka.
