Oopperan back stagella

Maskeeraajan maailmassa kauneusmeikki on vain yksi osa suurta palettia. Mukaan mahtuu niin verta ja suolen pätkiä kuin vaikkapa viiksien tekoa ja oopperamaskeerausta. Tässä yksi päivä maskeeraajan elämästä.

Järjestäydymme pieneen maskihuoneeseen. Laukuista kaivautuu esiin mitä erilaisemmat sivellinsetit. Voisin kuvitella, että tällaisella porukalla erilaisia siveltimiä on vähintään yli 200. Laukuista tursuaa eväät pitkän päivän varalle. Joku hörppii energiajuomaa ja toinen jännittää näyttöään teatterialan ammattitutkintoa varten, joka on seuraavana päivänä. Tämän illan esitys on viimeinen kerta maskien harjoittelulle ja viilaukselle.

Me muut juuri opintomme aloittaneet opiskelijat jännäämme huonosti nukutun yön jälkeen, että miltä se lopputulos näyttää laulajan kasvoilla. Onhan koulua takana vain muutama hassu viikko. Porukka on hermostuksissaan silti iloista, juttu lentää ja autamme toinen toisiamme.

Pikkuhiljaa alkavat laulajat ja tanssijat saapua paikalle. Jos meitä jännittää, niin voi vain kuvitella heidän jännityksen määrän. Toinen hyräilee laulun melodiaa ja toinen käy läpi pieniä muistilappusia. Onhan ooppera espanjaksi. Paljon on muistettavaa koreografiasta laulun sanoihin asti.

Maskeeraajat huutelevat silloin tällöin etsinnässä olevien tuotteiden perään. Välillä etsitään valkoista rasvaväriä ja välillä toinen kävelee ympäriinsä katseet tiukasti pöytien tasoille naulittuna, kun joku on jemmannut mustan kajaalin. Meikkien hiljalleen valmistuessa tulevat vuoroon hiukset. Hiuslakkaa suihkutellaan käytävällä etteivät kaikki tukehtuisi lakkapilveen pienessä huoneessa.

Itse kamppailen hurjan lavameikin kanssa. Tämä on nimittäin niin oman mukavuusalueen ulkopuolella. Viivojen vedot eivät ole niin tarkat, koska kuka niitä yleisöstä metrien päästä näkee. Tärkeintä on ripeys ja että meikki näkyy sille viimeisenkin rivin katsojalle. Yritän pitää tämän mielessä, kun kauneusmeikki-ihanteet vilisevät väkisinkin päässä.

Kello alkaa lähestyä näytösaikaa ja esiintyjät vaihtavat upeat asut päälleen. Käytäviltä kuuluu äänenavausta ja flamencotanssijat kopisuttelevat kenkiään. Silloin tällöin joku esiintyjistä tulee käymään maskihuoneessa ja pyytää pientä korjailua meikkiinsä ennen h-hetkeä.

Esitys alkaa ja maskihuone hiljenee. Kaivamme eväät esiin, seurailemme esitystä monitorista ja olemme valmiina meikkien korjailuille. Kuiskailemme toisillemme tarinoita ja huokaisemme helpotuksesta, koska suurin työ on tältä illalta tehty. Jäämme vain odottamaan sitä iloista hetkeä, kun esiintyjät tulevat takaisin lavalta iloisina onnistuneesta esityksestä. Silloin kokoonnumme käytävälle ja kajautamme ilmoille raikuvat aplodit.

P.S. Huomasitteko kuvissa ketään tuttua kauneusbloggaajaa? Sain kunnian vihdoin tutustua ihanaan Emilia Nummeliniin (yllä olevassa kuvassa mieslaulajaa maskeeraamassa), jonka blogia ja huikeita taitoja olen seurannut jo pienoisen tovin. <3

*Viimeinen kuva by Pietari Purovaara