Ote päiväkirjastani

Täytin viime sunnuntaina hurjat 35 vuotta. En ole mikään kova juhlistamaan synttäreitäni ja seuraavaa lausetta ei varmaan kukaan usko. En halua olla huomion keskipisteenä ja koen oudoksi olla sellaisena vain siksi, kun olen yhden vuoden vanhempi. En siis juhlistanut tätä päivää millään tavoin, paitsi sen verran, että sain viettää Ruusumiehen kanssa ruhtinaallisesti kokonaisen päivän. Taidamme olla molemmat kiireisiä helsinkiläisiä.

Viimepäivät ovat olleet kuin eläisin jonkun toisen elämää. Koulu alkoi maanantaina ja heti ensimmäisenä päivänä näin itseni kohottamassa käpälän pystyyn, kun tarjolla oli ensimmäinen keikka. Kiireet eivät loppuneetkaan lentotöiden jäätyä vaan nyt sitä vasta onkin töitä tehnyt olo. Kaikki johtuu tietenkin siitä, että uutta informaatiota suorastaan vyöryy joka tuutista.

Ja tämä keikka, johon olen saanut kunnian päästä mukaan ei olekaan ihan mikä tahansa keikka. Olen päässyt luokkakavereideni kanssa tekemään Ville Saukkosen ohjaamaa Los Elementos -oopperaa, johon me opiskelijat teemme maskit upean maskeeraajan Sini Silfveniuksen johdolla. Voitte kuvitella tätä jännityksen määrää! Ensimmäinen kouluviikko ja mukana jo tuotannossa.

Ja miksi ihmeessä kuvissa on sitten oman lempparitubettajani Jaclyn Hillin highlighter- ja poskipunapaletti? Koska ihana ystäväni toi sen minulle matkoiltaan Jenkeistä synttärilahjaksi. Olin tukehtua ruokaani, kun illallisella avasin tämän. Siinä kuulkaas sinkkutytöt olisi sellainen “catch”, kun tällaisia lahjoja ystävilleen kantaa.

Tämä viikko on blogissani ollut hiljaista, mutta loppuviikosta on tulossa vielä hiusjuttuja ja teidän paljon toivomaa nopeaa arkimeikkiä markettimeikeillä. Purkitin sen tänään ja toivotaan, että materiaali on julkaistavaa tavaraa. Sen verran silmät ristissä sitä teille väänsin. Jos ei muuta, niin ainakin se on tehty suurella sydämellä (ja keskikokoisilla silmäpusseilla).