Elämääni koirani silmin
Tarinaani on kyselty jo niin monta kertaa, että päätin tulla vierailevaksi kirjoittajaksi äiskäni blogiin. Nimeni on Bertta. Olen koira, rodultani tiibetinterrieri ja mulla on maailman paras äiskä.
Ehkä parasta elämässäni on se, että me ollaan äitin kanssa tiimi. Me tehdään paljon kivoja juttuja yhdessä. Lenkkeily ja herkkupalojen saaminen on ihan mun lempparijuttuja. Mä odotan aina herkkupalaa, kun tullaan pidemmältä lenkiltä. Joskus äiti istahtaa lenkin jälkeen sellaisen ihme koneen ääreen ja naputtelee sitä. Silloin se unohtaa mun herkkupalan. Mä sitten tökin sitä kuonolla vaikka tunnin putkeen, niin kyllä se kohta sen muistaa.
Äiskä on opettanut mulle myös tosi siistejä temppuja. Osaan kieriä lattialla ja istua nätisti. Sitten välillä äiti sanoo “pum” ja mä kellahan ketarat ojossa maahan, mutta teen myös kierähdyksen, koska en ymmärrä miksi en tekisi kaikki mahdolliset temput peräkkäin. Jos silleen vaikka saisi herkkupalan nopeammin.
Sitten on yksi ihan outo juttu. Äiti jättää mut välillä yksin kotiin. Aina kun se on lähössä, niin mä haen mun nallen, kun se pitää sitten mulle seuraa. Mä vaan nukun ja odotan äitiä. Äiskä on mulle tärkein asia elämässä ja en tiedä mitä tekisin ilman sitä. Äiti juttelee mulle ja pusuttelee tosi paljon. Välillä se on ällöö. Äiti on opettanut mut myös antamaan pusuja. Se on vaan vähän hassua, kun mä vaan tökkäsen sitä kuonolla suulle. Sen mielestäni se on pusu.
Iltaisin kun mennään nukkumaan, niin äiti kantaa mut sen viereen parvelle nukkumaan. Se oli aluksi tosi pelottava paikka, mutta nyt se on kivaa. Ihmettelen vaan, että miksi ihmeessä se siellä nukkuu? On kyllä toisaalta tosi kiva, kun pääsen aina joka ilta äitin kainaloon ja nukahan siihen aina, vaikka välillä onkin tosi kuuma.
Kaikista hassuinta on se, että mä oon tullu ihan äitiini. Mä oon tosi kiltti ja positiivinen koira. Mä tykkään halia ja nautin kotona olemisesta. Äiti tietää sen, kun mä tuhisen aina onnellisena. Niin ja sekin on hassua, että mua luullaan edelleenkin pennuksi vaikka oon viisi vuotias. Mun äidin lailla mä oon iloinen ja nautin elämästä. Ehkä siksi näytän ikäistäni nuoremmalta.