Kaunein ikä

Te ihanat olette lähettäneet niin loistavia kysymyksiä Q&A:han ja uskoisin, että saan videon ulos viimeistään ensi viikolla. Yksi kysymys kuitenkin laittoi minut miettimään muita kysymyksiä enemmän ja päätinkin takertua siihen kokonaisen postauksen muodossa.

Emman kysymys menee näin: “Onko mielestäsi nainen rehellisesti kauneimmillaan siinä 20 ikävuoden kieppeillä?”

25-vuotiaana Ryanairin univormussa hyvän ystävän kanssa.

Ensimmäinen ajatukseni oli jyrkkä EI. Mielestäni nainen, joka on sinut itsensä kanssa, on kaikista kaunein ja usein ikä tuo tällaista itsevarmuutta. Eli ajattelin ikäiseni (päälle 30-vuotiaan) olevan kaikista kaunein.

Sitten muistin yhden purserin lentourani alusta. Tämä ystävällinen ja iloinen brittikaunotar oli vain 19-vuotias. Hän oli uskomattoman itsevarma ja reilu kaikkia kohtaan. 25-vuotiaana ihailin hänen karismaa ja olemusta. Hän oli kaikin tavoin kaunis. Sitten muistin perhetuttavamme. Itsevarman, rohkean ja reippaan naisen. Tämä kaunotar täytti juuri 70. Olen varma, että hänen karismansa veisi teidät kaikki mennessään.

29-vuotias Bile-Miia matkalla baariin.

Mietin syytä siihen, että minkä takia noin 20-vuotiaat mielletään kauneimmiksi. Useimmille heistä ei ole ainakaan kertynyt ylimääräisiä kiloja vaikka mitä söisi. Iho näyttää raikkaalta ja rypyistä ei ole tietoakaan. Harvemminpa sitä 30-vuotiaita tai vanhempia näkee missikisoissa.

Missit, mallit ja muut ulkonäöllään työtään tekevät kuitenkin usein jäävät meille taviksille hyvin etäisiksi. He ovat niitä kauniita olentoja, joista jokainen unelmoi tavalla tai toisella. Heidän kauneus on kuitenkin hyvin yksiulotteista. Emme pääse keskustelemaan heidän kanssaan, emme näe heidän käyttäytymistään ja miten he kohtelevat muita.

Sirkustaiteilijaksi maskeerattu meikkimalli Miia 31-vuotiaana.

Onko kenellekään koskaan käynyt niin, että luokan/työpaikan kaunein tyttö onkin osoittautunut inhottavaksi ja yhtäkkiä hän ei näytäkään enää niin kauniilta. Lopulta se tyttö, joka on ystävällinen ja iloinen näyttääkin kauniimmalta. Tämä on aika lohdullista, koska kuka tahansa pystyy siis näyttämään kauniilta, jos haluaa.

Ulkoisessa kauneudessa realiteetit vain iskevät vastaan ja meistä jokaisesta ei vaan mitenkään tehdä missejä. Oliko se niin, että vain yhdellä miljoonasta on mallin kroppa. He ovat tiettyä muottia ja fakta on, että meidän on jokaisen hyväksyttävä oma “muottimme” ja silloin se upea asenne näkyy ulos asti.

Ainakin omasta mielestäni olen nyt kauneimmillani. Joskus 10 vuotta sitten ajattelin myös, että olen kauneimmillani. Nyt, kun katson kuvia vuosien takaa, niin järkytyn siitä miten olenkaan kehdannut edes astua ulos kadulle. Eri vuosien meikki-, hius- ja muoti-ilmiöt tietenkin muokkaavat ulkonäöllisiä asioita. Mikä on nyt kaunista, on juuri nyt katsojalle viehättävää.

Talvella kesävaatteita sovitteleva Miia 32-vuotiaana. (Filippiineille lähdössä)

Lopulta tullaan siihen, että ikä on vain numero. Klisee, mutta totuus. Kauneus tulee sisältä päin ja siksi se on myös opeteltavissa. Itsetutkiskelulla, asennemuutoksella ja positiivisuudella kaikki onnistuu. On vain myönnettävä omat sisäiset “kauneusvirheet”.

Näin kauneusbloggaajana keskityn paljon ulkonäöllisiin asioihin, koska meikkaaminen on nyt vaan hauskaa. Siihen myös paljon perehtyneenä uskon, että jokaisesta saa silti myös ulkonäöllisesti upean naisen. Niin kuin yksi meikissäni käynyt sanoi, että teen taikoja. Kauneus on siis moniulotteista. On hienoa leikkiä meikeillä ja luoda kaunottaria, mutta yksikään upea meikki ei tee kaunotarta, jos sisällä asustaa ruma tyttö.

Ikää en muista. Näiltä viimevuosilta jossain blogijuhlissa.

Lopetankin nämä pohdinnat lemppari elämänohjeeseeni elokuvasta Cinderella: “Have coureage and be kind.” Elokuva sisäisestä ja ulkoisesta kauneudesta. Miksi tuntisimme olomme yhtään vähemmäksi kuin maailman kaunein prinsessa nuorena tai vanhempana?