Te ihanat olette lähettäneet niin loistavia kysymyksiä Q&A:han ja uskoisin, että saan videon ulos viimeistään ensi viikolla. Yksi kysymys kuitenkin laittoi minut miettimään muita kysymyksiä enemmän ja päätinkin takertua siihen kokonaisen postauksen muodossa.
Emman kysymys menee näin: “Onko mielestäsi nainen rehellisesti kauneimmillaan siinä 20 ikävuoden kieppeillä?”
Ensimmäinen ajatukseni oli jyrkkä EI. Mielestäni nainen, joka on sinut itsensä kanssa, on kaikista kaunein ja usein ikä tuo tällaista itsevarmuutta. Eli ajattelin ikäiseni (päälle 30-vuotiaan) olevan kaikista kaunein.
Sitten muistin yhden purserin lentourani alusta. Tämä ystävällinen ja iloinen brittikaunotar oli vain 19-vuotias. Hän oli uskomattoman itsevarma ja reilu kaikkia kohtaan. 25-vuotiaana ihailin hänen karismaa ja olemusta. Hän oli kaikin tavoin kaunis. Sitten muistin perhetuttavamme. Itsevarman, rohkean ja reippaan naisen. Tämä kaunotar täytti juuri 70. Olen varma, että hänen karismansa veisi teidät kaikki mennessään.
Mietin syytä siihen, että minkä takia noin 20-vuotiaat mielletään kauneimmiksi. Useimmille heistä ei ole ainakaan kertynyt ylimääräisiä kiloja vaikka mitä söisi. Iho näyttää raikkaalta ja rypyistä ei ole tietoakaan. Harvemminpa sitä 30-vuotiaita tai vanhempia näkee missikisoissa.
Missit, mallit ja muut ulkonäöllään työtään tekevät kuitenkin usein jäävät meille taviksille hyvin etäisiksi. He ovat niitä kauniita olentoja, joista jokainen unelmoi tavalla tai toisella. Heidän kauneus on kuitenkin hyvin yksiulotteista. Emme pääse keskustelemaan heidän kanssaan, emme näe heidän käyttäytymistään ja miten he kohtelevat muita.
Onko kenellekään koskaan käynyt niin, että luokan/työpaikan kaunein tyttö onkin osoittautunut inhottavaksi ja yhtäkkiä hän ei näytäkään enää niin kauniilta. Lopulta se tyttö, joka on ystävällinen ja iloinen näyttääkin kauniimmalta. Tämä on aika lohdullista, koska kuka tahansa pystyy siis näyttämään kauniilta, jos haluaa.
Ulkoisessa kauneudessa realiteetit vain iskevät vastaan ja meistä jokaisesta ei vaan mitenkään tehdä missejä. Oliko se niin, että vain yhdellä miljoonasta on mallin kroppa. He ovat tiettyä muottia ja fakta on, että meidän on jokaisen hyväksyttävä oma “muottimme” ja silloin se upea asenne näkyy ulos asti.
Ainakin omasta mielestäni olen nyt kauneimmillani. Joskus 10 vuotta sitten ajattelin myös, että olen kauneimmillani. Nyt, kun katson kuvia vuosien takaa, niin järkytyn siitä miten olenkaan kehdannut edes astua ulos kadulle. Eri vuosien meikki-, hius- ja muoti-ilmiöt tietenkin muokkaavat ulkonäöllisiä asioita. Mikä on nyt kaunista, on juuri nyt katsojalle viehättävää.
Lopulta tullaan siihen, että ikä on vain numero. Klisee, mutta totuus. Kauneus tulee sisältä päin ja siksi se on myös opeteltavissa. Itsetutkiskelulla, asennemuutoksella ja positiivisuudella kaikki onnistuu. On vain myönnettävä omat sisäiset “kauneusvirheet”.
Näin kauneusbloggaajana keskityn paljon ulkonäöllisiin asioihin, koska meikkaaminen on nyt vaan hauskaa. Siihen myös paljon perehtyneenä uskon, että jokaisesta saa silti myös ulkonäöllisesti upean naisen. Niin kuin yksi meikissäni käynyt sanoi, että teen taikoja. Kauneus on siis moniulotteista. On hienoa leikkiä meikeillä ja luoda kaunottaria, mutta yksikään upea meikki ei tee kaunotarta, jos sisällä asustaa ruma tyttö.
Lopetankin nämä pohdinnat lemppari elämänohjeeseeni elokuvasta Cinderella: “Have coureage and be kind.” Elokuva sisäisestä ja ulkoisesta kauneudesta. Miksi tuntisimme olomme yhtään vähemmäksi kuin maailman kaunein prinsessa nuorena tai vanhempana?
Hieno pointti sinun kirjoituksessasi! Esimerkiksi viime Bondin kaunein nainen oli minusta Monica Bellucci, 51.
Ehdottomasti luonnetta pitää olla, mutta minusta on myös mukava näyttää kivalta. Monesti ihmettelen, miten paljon kauniimmin Italiassa ja Rankassa naiset pukeutuvat? Parisuhteeseenkin vaikuttaa, jos on hiukan laitettu.
Huh! No siinä onkin ikikaunotar. Hän on myös pitänyt itsestään uskomattoman hyvää huolta. 🙂 Kieltämättä Ranskassa asuessani kiinnitin samaan asiaan huomiota.
Kauniita kuvia 🙂
Kiitos Tuija! 🙂
Minä olen aina ollut ruma, ihan nuoresta saakka, eikä sitä voi auttaa tai korjata millään. Olen aina ollut itsevarma(koska olen älykäs ja sosiaalisesti olen ollut niin onnekas, että minulle on aina ollut hyviä ystäviä), mutta ei se tee minua yhtään kauniimmaksi. Teen aina parhaani ollakseni ystävällinen muita ihmisiä kohtaan, mutta ei sekään tee minua kauniimmaksi. Näin 3kymppisenä en enää välitä, mitä ihmiset ajattelevat ulkonäöstäni, mutta ikä ei ole pelkkä numero, vaan se antaa jonkinlaisen viitteen siitä, miten pitkälle kehomme on rapistunut ja miten lähellä luonnollista kuolemaa olemme. Ja ai niin, serkkuni on ammattimeikkaaja, mutta ei, ei sekään saa minusta aikaan kaunotarta.
Ja arvaa mitä; se on minusta ihan ok! En tarvitse tekopyhää roskakaunistelua tunteakseni itseni yhtä arvokkaaksi kuin kauniit naiset, vaan minä olen jo nyt yhtä arvokas kuin muutkin! Sinä et selvästi ole samaa mieltä, mutta se on sinun häpeäsi. Tämä rumilus pitää itseään ihan yhtä hyvänä ihmisenä kuin sinäkin, etkä sinä voi sille yhtään mitään. Valitan.
Ps. Yritäpä löytää edes yksi mies (joka ei yritä päästä sänkyyn kanssasi), joka olisi tuota mieltä kuin kuvailit… Et kuule edes uskoisi, millaisia ulkonäkökommentteja kaltaiseni nainen, jota miehet eivät halua sänkyynsä, saa kuulla… Ei siinä paljon itsevarmuus tai kiva luonne auta…
Ja vielä kysymykseesi vastaten, kyllä, olen rehellisesti sitä mieltä, että nainen on kauneimmillaan noin 20 -vuotiaana. Ulkoinen kauneus on ihan eri asia kuin sisäinen kauneus.
Heippa A! 🙂 Nyt tuntuu, ettet ikävä kyllä ymmärtänyt pointtiani. En voi millään uskoa, että olet ruma, jos olet vielä noin itsevarma ja ystävällinen muita ihmisiä kohtaan. En ymmärrä pointtiasi, että miksi en pitäisi sinua yhtä arvokkaana kuin muutkin. Tottakai olet yhtä hyvä ihminen kuin muutkin. Mistä tällaisen käsityksen sait? Olemme toki eri mieltä ulkoisesta ja sisäisestä kauneudesta. Omasta mielestäni ne linkittyvät hyvinkin paljon toisiinsa ja kumoavat tai vahvistavat toinen toistaan.
Ja kyllä! Miehet, jotka ovat elämässäni, ovat kanssani samaa mieltä. Tottakai aluksi viehättyy ulkonäköön, mutta kyllä se persoona on mihin ihmisessä ihastutaan. En näe maailmaa noin ulkonäkökeskeisenä ja sitä myös tällä postauksella toivoin viestiväni. Kauneus tulee sisältä ja silloin on aivan sama minkä ikäinen on ja minkälainen on ulkokuori. Tietenkin, jos tavoitteena on missin ulkonäkö, niin silloin ajatellaan ainoastaan ulkokuorta ja silloin ei ainakaan tätä tyttöä auttaisi edes kauneusleikkaukset.
Niin ja onhan kauneus kyllä aina makuasia ja katsojan silmissä. Omaa silmää viehättää juurikin itsevarmat ja ystävälliset naiset.
P.S. Voit vaan kuvitella minkälaisia ulkonäköön liittyviä rumia kommentteja olen itsestäni saanut lukea. Ymmärrän siis täysin ettei se ole hauskaa. Uskoisin kuitenkin, että nuo kuvailemasi miehet löytyvät yöelämästä päissään. Ei kukaan sanoisi ihmiselle noin ilkeästi selvin päin.. paitsi netin syövereissä.
Mua aina huvittaa, kun sanotaan et nainen on kauneimmillaan parikymppisenä. Ei siltä tunnu 😀
Mulla on ollut varmaan 15-vuotiaasta alkaen huono iho ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin iho on edelleen huono. Huonolla iholla tarkoitan sitä, että iho on pintakuiva sekaiho. Finnejä mulla harvemmin on, mutta mustapäitä on otsa ja nenä täynnä. Geeneistä johtuen silmänaluset on kuin pandalla ja silmät punoittaakin helposti.
Noihin piirteisiin kun yhdistää sen, etten oikein osaa meikata, niin ei hyvä. En osaa peittää epätasaista ihonväriäni, mustapäitä tai tummia silmänalusia.
Oon kokeillut vaikka mitä kosmetiikkaa, mutta tuntuu, ettei mikään oikein auta. Toisaalta, oon kokeillut lähinnä vaan edullisia tuotteita. Ehkä olisi aika panostaa (ei niin hyvästä rahatilanteesta huolimatta) kalliimpiinkin tuotteisiin, jos niistä ois apua. En vaan haluaisi “heittää rahaa hukkaan”.
Minulla on tosi huono itsetunto ja joinakin päivinä hävettää olla minä. Hävettää näyttää tältä. Tiedän, että itsetunnon korjaaminen lähtee sisältä ja sitä työstänkin, mutta ei ulkoisesta muutoksesta haittaakaan olisi 🙂
Ymmärrän niin täysin tuon, että olisi kiva kokeilla vähän kalliimpiakin tuotteita, mutta pelottaa, että rahat menee hukkaan. Yleensä kyllä puolueeton ammattilainen osaa auttaa merkin valinnassa. Itse suosittelisin Make Up For Everin tuotteita kaltaisellesi iholle mutten ole vielä täysin ammattilainen näissä.
Kaikkein tärkeintä ihon hoidossa on kuitenkin ruokavalio. Syötkö suomalaisia viljoja ja käytätkö maitotuotteita? Niiden pois jättäminen saattaa hiljalleen tehdä ihmeitä. Ja siihen kun lisää kuitua, proteiinia ja paljon vettä niin avot!
Tottakai huono iho vaikuttaa itsetuntoon. Itselläni on aikaisemmin ollut sellaisia hirveitä mätäfinnejä naamassa, joten tiedän täysin tunteen. Pitää olla sujut itsensä kanssa ja myös omassa ihossaan. 🙂
Hei Miia! Luin tämän tekstisi moneen kertaa, koska se herätti niin paljon ajatuksia ja aihe on minusta tärkeä tässä ulkonäköön keskittyvässä maailmassa. Miten ja missä kukaan voi edes määritellä, millainen ihminen on kaunis? Missit ja mallit… , ei. Olen lähes tuplasti vanhempi kuin sinä, mutta kerron, että joka vuosi huomaan, että NYT olet kauneimmillani, näin se nimittäin menee. Positiivinen itsevarmuus kasvaa, uskaltaa olla juuri sellainen kuin on ja tulee lempeämmäksi itseään kohtaan. Itse en ole missimallinen tai -näköinen, maan vetovoima on suuri :), ryppykin on, joskin sen on tietysti naurunryppy, näin ajattelen. Karisma on hyvä sana, eikä se liity kauneuteen, vaan silloin ihminen on minusta mielenkiintoinen ja kiinnostava. Näin vanhempana (enkä kyllä nuorempanakaan) koskaan ajatellut, että joku mies määrittäisi, olenko kaunis vai en. Olen noin 19 vuotiaasta asti ajatellut, että jos en tällaisena kelpaa, ei mies ole minun arvoiseni. Miehellähän saa olla pömppövatsa, naisella ei :). Olen samaa mieltä, että jos ei ole sisäistä kauneutta, ei ole ulkoistakaan. Minulle välittyi, että et ole Miia ulkonäkökeskeinen ja kerrot kauniisti eri ikäisistä ystävistäsi. Joku saa meikistä lisää itsevarmuutta ja toinen taas ei. Olen ihan oikeasti sitä mieltä, että kun silmistä välittyy lämpöä, on positiivinen, hyvä itsetunto, huomioi toiset ystävällisesti, auttaa muita, niin silloin ihminen on kaunis. 58 v ja minä olen nyt kauneimmillani, ikä on todellakin pelkkä numero!
Onpa mielenkiintoista kuulla itseäni vanhemman naisen mielipide asiasta. 🙂 Tuota olen jo huomannut itsessänikin vähän, että “tulee lempeämmäksi itseään kohtaan”.
Ehkä tuo mielenkiinto ja kiinnostavuus (eli karisma) liittyy omasta mielestäni kauneuteen, koska silloin ihmisessä on jonkinlaista vetovoimaa.
Tuo mitä sanoit miehistä on niin totta. Itse en voisi vähempää välittää mitä joku mies ulkonäöstäni ajattelee. Olen oppinut todella arvostamaan itseäni viimeisen parin vuoden aikana ja enää en ihan mitä tahansa katselekkaan. 😉
Miten muuten sitä ihminen voi itsensä kanssa elää, jos koko ajan inhoaa ulkonäköään. Itse ainakin pyrin keskittymään niihin asioihin ulkonäössäni, joista pidän. Näin on paljon kivempi olla. 🙂
Mitä nuo lukuisat tummat pallukat ovat kasvoillasi ja kaulallasi? Leviävätkö ne? Saisiko ne poistettuakin? Kieltämättä hiukan pilaavat muuten ok ulkonäköäsi.
Jaaa, olisko ihan kuule luomia??
Hih! Niinpä! 😉
Voi Miisanen! 😀 Luomiahan ne ovat tietenkin. Ja kyllä – iän myötä ne lisääntyvät. Kyllähän luomia poistetaan, mutta vain silloin, jos ne ovat haitaksi.
Ulkonäköasiaan kommentoin vain sen verran, että kyllähän aina tuollainen ulkonäön haukkuminen sattuu. Suosittelen miettimään, että tällä puolella ruutua on myös ihminen.
Kaunein ikä.. siinäpäs vasta pulma 😀
Jokainen ihminen varmasti joskus ajattelee vastaan tulevasta naisesta “Ompas kaunis, tai ompas erikoisen näköinen”.. Mutta itse ainakin kuulun siihen kastiin, että ajattelen _aina_ että persoonallisuus tekee naisesta kauniin.
Ps. Olipas kivoja kuvia! Mukavoo kevättä!
Kyllä! Persoonallisuus on vetovoimaa. 🙂 Mukavaa kevättä sinnekin!
Miisasen kommentti todistaa, että täällä netissä todellakin kenen tahansa ulkonäköä voidaan kuvata siten, että syntyy mielikuva yleiseen kauneuskäsitykseen sopimattomasta henkilöstä. Miian luomet ovat kommenttiboksissa nousseet suhteettoman suureen rooliin jo aiemmin. Itse en ilman tätä kommenttia rehellisesti sanoen olisi tässäkään kiinnittänyt niihin minkäänlaista huomiota. ‘Kun ei muusta osata / pystytä jurputtamaan’… Mun silmiin näkyy vain säteilevän kaunis ja kadehdittavan hyväkroppainen nainen. Paitsi ehkä ihan tuo vanhin kuva, jossa oma tyyli ei ollut vielä löytynyt. 🙂
Todellakin vaatii itsetuntoa jakaa elämäänsä ja kuviaan täällä netissä! Itse en moiseen pystyisi. Ei vaan huvittaisi lukea kommentteja paksuista reisistäni, isoista korvistani etc. Ihan varmaan keksittäisiin myös joku sellainen ulkonäkövirhe, jota itse en olisi tajunnut vielä rumana pitää.
Kiitos siis sulle Miia kun jaat elämääsi täällä! Minäkin kuulun niihin, jotka tykkäävät lukea enemmän ajatuksistasi kuin meikkivinkeistäsi. Siispä toivon kovasti, että lehdistö jättäisi sut jo rauhaan.
Kiitos Anelma kommentista, kirjoitit ajatukseni! Minä olen täällä tuhissut ja puhissut tuon Miisasen kommentin johdosta ja olisin juurikin nuo asiat maininnut. Miksi nykyisin voi sanoa ihan mitä mieleen tulee ihan kenelle vaan ja ihan missä vaan. Onko se keskustelupalstojen aiheuttamaa, siellähän voi heittää mitä kommenttia vaan?
Ja tiedoksi Miia, menin katsomaan kuviasi ihan googlaamalla. Ja näin aina ne silmät, lempeät, ystävälliset ja hyvin meikatut, välillä enemmän ja välillä vähemmän, mutta aina niin älyttömän kauniit, ihan meikittäkin. Ja se kaunis hymy!!! Näetkö sinä ne itse? Jos et näe, kilauta kaverille :). Ja kyllä, sinulla on pakko siellä pohjimmillaan olla hyvä itsetunto, kun rohkenet jakaa ajatuksiasi ja kuviasi. Minusta ei olisi siihen :).
Koittakaapa tytöt joskus, miten ystävällinen ja vilpitön sana/kommentti saa toisen tytön kasvot loistamaan. Siitä tulee hyvä mieli itsellekin!
Mielenkiintoista luettavaa… Ei tähän ole mitään absoluuttisia oikeita vastauksia, näkemyksiä lienee niin monenlaisia että niistä on turha alkaa edes vääntämään yhteneväistä linjaa.
Itsekin suvaitsen epäillä sitä että nainen olisi kauneimmillaan 2-kymppisenä. Tämä voi päteä joihinkin jo nuoresta lähtien aurinkoisen itsevarmoihin tyyppeihin, mutta lähipiirissäni ja myös itseäni taaksepäin tarkastellen kauneus on puhjennut olemukseen vasta myöhemmin – ehkä vähän sen mukana kun omia isompia valintoja on alettu tekemään ja henkilö muuttuu “oman elämänsä herraksi” koti- ja koulukasvstuksen sanelemien vuosien jälkeen.
Itse näytän kasvoista tottakai vanhemmalta nyt kolmekymmpisenä kuin teinivuosina, mutta siitä huolimatta on nyttemmin hävinnyt sellainen jatkuva epätyytyväisyys ja vertailu, ja useimmiten oon ihan tyytyväinen peilikuvaani – ainakin kevyen ehostuksen jälkeen. Oon tosiaan jopa oppinut meikkaamaan naamankin silleen sopivasti omaa tunnelmaani kohottaen, sitäkään en vielä parikymppisenä (oikeasti) osannut. Kroppa ei ole enää yhtä hoikka kuin mitä se oli vuosituhannen vaihteessa mutta aivan hyvä silti. Kun nyt näin itseäni aloin puimaan niin lopputulemana mainittakoon että pidän itse itseäni kauniimpana nyt kuin silloin. 🙂
Sanottakoon vielä että kauneuden arviointiin eri iässä vaikuttaa paljon se miten arvioitavan henkilön tuntee. Läheinen, tärkeä nainen ei rumene koskaan, jos ei suhde jotenkin muutu. Ja minusta myös teot rumentavat ihmistä. Objektiivisimmin ja eniten “esineellistäen” pystyisi tietenkin arvioimaan umpituntematonta ihmistä, mutta minä en heistäkään varmasti saisi vedettyä johtopäätöstä että kaikki olisivat jossain tietyssä iässä kauneimmillaan.
Ihmistä usein kaunistaa jo se että hän itse pitää itseään kauniina ja käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan. 🙂
Heips! Tätä lukiessa mieleeni tuli Alpo Noposen runo Minä aikana ihminen kaunein on. Runo kertoo miehen elämänkaaresta, mutta runon ajatus sopii kuvaamaan yhtä hyvin myös naisen elämänkaarta. Täyttä elämää elävä ihminen on jokaisessa elämänvaiheessaan kaunis.
Ihmisen kauneutta ei todellakaan ratkaise yksin ulkonäkö. Se on se, joka uudestakin tuttavuudesta ensimmäisenä nähdään. Lämmin, suuri sydän tekee ihan kenestä tahansa kauniin ja upean ihmisen.
Itselle ikääntyminen on ollut monella tapaa myönteinen kokemus. Itsenäistyminen muiden ihmisten mielipiteistä, on ollut vapauttavaa. Ne monet peilit, joita vastaan itseään ja elämäänsä nuorena peilasi, katosivat johonkin. Sama on tapahtunut myös monen ystävänkin kohdalla. Se jos mikä, on lisännyt onnellisuutta, tasapainoa ja tyytyväisyyttä. Tottakai eletty elämä näkyy, mutta se ei ole enää niin merkityksellistä. Siinä mielessä voin lohduttaa kaikkia niitä, joita ikääntyminen pelottaa.
Sinulle Mia toivon kaikkea hyvää. Toivottavasti nuo ala-arvoiset, koulukiusaajatason kommentit viimeinkin loppuisivat. Ne ovat vastenmielistä luettavaa. Toivottavasti saat rauhan myös median kiinnostukselta. Syystä tai toisesta sensaatiohakuinen meida näyttää aina onnistuvan tekemään jutunsa alaspainavaan ja vähän mitätöiväänkin tyyliin. Se varmasti omalta osaltaan lisää ala-arvoista kommentointia.
Missä kuvat susta 20-vuotiaana??
Hih! En löytänyt niitä mistään. Varmaan tuossa vanhassa jättimäisessä ulkoisessa asemassa, jota en saa auki MACillä. :/
Hei Miia; Vähän epäröin kysyä, mutta kysyn kuitenkin. Bloggaajana sinulla on oikeus vastata tai kommentoida, jos haluat. Enkä lukijana voi mitenkään vaatia vastausta. Onko nyt niin, että yksi ikävä kommennti vie halusi vastata muillekin, vaikka muiden kommenteissa sinusta kirjoitettaisiin nätist i? Yleensä vastaat lähes joka kommenttiin jotain pientä. Aurinkoista päivää sinulle!
Heippa Markit! 🙂 En ole vielä vain kerennyt vastaamaan, kun olen ollut hyvin kiireinen töissä ja blogiasioissa (sellaiset, joita ei vielä näy blogissa). Aikaisemminkin on välillä kommentointini venynyt. Olen vastannut noihin “helpompiin” kommentteihin viime päivinä, koska olen tehnyt sen reissunpäältä puhelimesta. Nyt kun pääsen kotiin, niin vastailen koneella ja ajatuksella pidempiin kommentteihin. 🙂
Pahoittelut hätäisestä luonteestani ?. Mutta ajatellaan positiivisesti: tykkään niin tästä blogista, etten millään malta odottaa uusia juttujasi ja kommentteja ja vastauksia. ?
Ei hätää! 🙂 Nyt on taas uutta postausta ja kommentteihin vastailen luultavimmin viimeistään huomenna. 🙂
Oot kyl kaunis! Hei mistä tuo musta mekko on? Tosi kivan näköinen 🙂
Kiitos! 🙂 Se on Zalandolta pari vuotta sitten ostettu. Morgan merkkinen.
Kaunista, olet kyllä melkoisen upea ilmestys tuossa kuvassa!
Moi! Tämän postauksen kuvat ei jostain syystä näy. 🙁 Voiko asialle tehdä jotain? Päädyin blogiisi tänään ekan kerran, selailin postauksia ja tämä postaus vaikutti mielenkiintoiselta!
Heippa! Kiitos tiedosta. 🙂 Koitan selvittää asiaa.
Nähtävästi ongelma on vain Chrome-selaimella, jota ensin käytin, mutta nyt kun kokeilin selata Firefoxilla, sain kuvat näkyviin. 🙂 Kiitos kivasta postauksesta!
Kiitos tiedosta! Itsekin käytän Chromea, mutta asia on silti selvityksessä. Kiitos tuhannesti viestistäsi! 🙂