Monet ovat kyselleen, että miten lähipiiri suhtautui kun sai hääkutsun. Voitte vaan kuvitella. Aivan samalla tavalla, kun moni muukin kuullessaan ensimmäistä kertaa tästä ohjelmasta. Kun näytin lähipiirilleni tanskalaisen version koosteen ja kerroin kaikista asiantuntijoista alkoivat kaikki ymmärtää, että tämä voisi ollakin juuri minulle hyvä juttu – lämminhenkinen, pohdiskeleva ja herkkä ohjelma. Hääpäivänä kaikki olivat jo niin innoissaan ja tukena minulle tärkeänä päivänä, että tuntuu osan heistä jännittäneen jopa enemmän kuin minä. On minulla niin mahtava perhe ja ystäväpiiri. Nyt vaan toivoin että tuleva kumppani olisi yhtä mahtava tyyppi ja hänen lähipiirinsä täysillä mukana tässä jutussa.
Ensimmäiset fiilikset Ollista: lempeät silmät, fitti ;), herrasmies ja pirun rohkea – eli pakko olla edes jotain samaa. Heti vihkitilaisuuden jälkeen lähdimme ottamaan hääkuvia ja toisin kuin Iltalehdessä luki niin ei – emme pussailleet hääkuvissa. Alttarilla Olli kyllä muiskautti sellaisen yllätyksen etten olisi ikinä uskonut. Pointsit kotiin ylimääräisestä rohkeudesta – en olisi suomalaisen miehen uskonut ikinä tekevän noin. Onneksi en läimäyttänyt kunnon lätäriä, vaikka niin uhkailin ystävilleni, jos kehtaa edes yrittää pussata.
Matkalla hääkuvia ottamaan pääsimme vaihtamaan ensimmäiset kysymykset: Missä asut? Mistä olet kotoisin? Mitä teet työksesi? En voinut uskoa, kun kuulin että Olli on myös lahtelainen, käynyt saman lukion ja asunut vielä samalla asuinalueella.
Tajusimme aika nopeasti asiantuntijoiden hyvän työn. Meillä oli paljon yhteistä. Olimme asuneet molemmat ulkomailla ja pidimme reissaamisesta, pidimme molemmat urheilusta (vaikka omalla kohdallani se on enemmänkin urheiluun pakottamista), Olli pitää myös paljon koirista ja haluamme molemmat lapsia. Nämä nyt olivat vaan niitä pinnallisen puolen yhtäläisyyksiä, mutta myös arvomaailma ja elämänkatsomus olivat hyvin samankaltaisia.
Tässä vaiheessa tuntui hyvältä. Hääjuhlat olivat aivan mahtavat ja Ollin lähipiiri aivan mielettömän ihana. Koko paketti oli siis kasassa. Jo alusta asti viihdyimme hyvin yhdessä ja meillä oli hauskaa. Siis voiko tälläinen oikeasti toimia?
Wau, te vaikutatte aivan ihanalta parilta! Onnea Miia! Huikean rohkea oot! 🙂
Voi kiitos! Kyllähän tuo tuntui melko uhkarohkealta! 🙂
Ihanaa, kun sulla oli tää postaus täällä odottamassa. Katsoin just tokan jakson ja oli pakko tulla kommentoimaan, että te ootte niin suloinen pari! Mulla myös olis omat epäilykseni tuosta formaatista silloin, kun sitä alettiin mainostaa, mutta ekankin jakson jälkeen oli jo sellainen fiilis että ei hitto, täähän voi oikeasti olla ihan lottovoitto noille tyypeille, ketkä pääsi mukaan. Nyt sit jään tänne seuraamaan, miten tämä jännitysnäytelmä jatkuu… Koko sydämestäni toivon, että ootte onnellisia! 🙂 <3
Kiitos Laura! Kyllä tuo oli niin superjännä päivä ettei ikinä! Sinkkuna olo kun ei ole mitään helppoa niin tää oli niin mieletön mahdollisuus! <3
Voi olen seurannut blogiasi ja nyt myös sarjaa, ja jäänyt nyt ihan koukkuun siihen! Niin ihanan aidon oloista ja mielenkiinnolla odotan mitä jatkoa on luvassa!!:)
Juliaa kiitos kun olet mukana!
Mä en ikinä kato mitään suomalaista tosi-tv:tä tai suomalaisia ohjelmia muutenkaan, mutta nyt oli pakko. Ootte tosi suloinen pari. Toivottavasti kaikki meni loppujen lopuksi niinkuin pitikin. Jatkan seuraamista mielenkiinnolla… 🙂
Heippa Kea! Onpa kiva kuulla, että katsoit tätä vähän erilaista realityä. Törmätään ehkä messuilla. 🙂
Olitte ihania <3 Selvästi aisti molemminpuolisen tykkääminen/ihastumisen heti ensi katseesta asti. Ollin ehkä vielä enemmän kuin sinun, hän oli selvästi aivan ällistynyt nähdessään sinut. Toivon kaikkea hyvää elämäänne ja toivottavasti onni avioliitossanne on pysyvää sorttia. Muistakaa että kaikille niitä ylä- ja alamäkiä parisuhteeseen tulee, olipa puoliso valittu millä tavalla tahansa- sitten vain tulee se todellinen tahtomisvaihe, tahtoa olla yhdessä ja selvittää asiat.
Jenni, olipa hyvin sanottu! Kiitos ihanasta kommentista! 🙂
Ihana jakso! Olit alusta asti suosikki morsiameni ohjelmassa 🙂 En malta odottaa “mitä heille kuuluu nyt”- jaksoa. Kaikkea hyvää elämääsi ja aurinkoa päivääsi Mia.
Kiitos “T”! 🙂 Kaikkea hyvää myös sulle!
Täytyy munkin jättää kommentti! Aivan ihana pari olette Ollin kanssa, sen perusteella mitä ohjelmassa tähän asti on nähty<3 niin saman oloisia ihmisiä ja hyvin näytitte viihtyvän toistenne seurassa alusta saakka vaikka täysin vieraita toisillenne olittekin. Ollin ilmeet olivat niin ihania siinä kun tulit oven takaa ja teidän iloisuus sai katsojallekin kestohymyn huulille. Sua todella onnisti kun kohdalle osui todellinen herrasmies ja samoin tietysti Ollia, sillä sinäkin vaikutat ihanalta persoonalta:) Kun ohjelman asiantuntijat päätyivät valitsemaan teidät, jotenkin näin itsekin jo teidän kohdalla mahdollisuuden hyvään yhteiseen tulevaisuuteen ja toimivaan suhteeseen. Vaikutitte niin sopivilta toisillenne jo sillä vähällä tiedolla mitä katsojille välittyi, ja on teissä ehkä vähän samaa näköäkin niin kuin pareissa usein:D
Onpas vaikea kirjoittaa kommenttia kun ei tiedä nykyhetkestä. Kirjoitin sillä olettamuksella että yhdessä olisitte edelleen, sellaisen kuvan olen saanut. Jos näin on, kuten toivonkin, onnea aivan valtavasti yhteiselle elämälle! Jos taas ette, pahoittelen, tämä kommentti ei sitten olisikaan sitä mitä siinä tilanteessa tai sen tietäen kirjoittaisin.
Mielenkiintoinen ohjelma joka tapauksessa ja hyvin toteutettu. Valtavan rohkeita olette kyllä kaikki mukana olevat, huhhuh! Itse en uskaltaisi tuollaista tehdä, saati sitten suvun ja ystävien edessä, puhumattakaan tv-kameroista ja -katsojista. Toivotaan, että kukaan ei ainakaan ole tullut katumaan mukaan lähtemistä. Varmasti jos tuon kautta sen oikean löytää, minkä uskon olevan mahdollista, on se paras mahdollinen palkinto rohkeudesta ja itsensä ylittämisestä, mitä vaan voi olla. Jos elämän mittaisen suhteen tuolla tavalla löytäisi, olisi aivan mahtava katsella jälkeen päin yhdessä videolta ensitreffejä:D
Pakko todeta vielä, että naurattaa miten utelias olento ihminen onkaan, hirveästi kiinnostaisi tietää miten teidän on käynyt, mutta toisaalta en halua viedä itseltäni sitä jännitystä ohjelmaa katsoessa:D Tärisin jännityksestä ja kovaa koko kakkosjakson ajan, hahah! Ei varmaan tarvitse edes sanoa että innolla odotan jatkoa.:)
Heippa “S”! Kiitos todella paljon! On ollut niin ihana kuulla kuinka häiden tunnelma välittyi niin hienosti myös ruudun läpi. Suurta kiitosta voi antaa tuotantotiimille ja heidän suurille sydämilleen. En usko, että kukaan meistä osallistujista katuu osallistumista. Itseäni eniten mietitytti julkisuus, mutta veikkaan että saan olla ihan rauhassa myös tulevaisuudessa.
Pakko vielä sanoa, että onpa mieletöntä kuulla kuinka tunteella säkin olet mukana ruudun toisella puolella. <3
Hei Miia,
Kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä tämä oli aivan pöyristyttävä ohjelmaformaatti. Miten tuntemattomat ihmiset voivat mennä naimisiin ensitreffeillä?
Olin kuitenkin utelias ja katsoin ensimmäisen jakson ja silloin tuntui, että tässähän on kaikki järki! Teistä näki välittömästi, että olette kuin luodut toisillenne. Toivon kovasti, että olette edelleen naimisissa ja onnellisia.
Viime jakson aikana minulle tuli jopa tippa linssiin juuri teidän häidenne aikaan (Esan puhe morsiamelleen oli myös ihana). Ette vaikuttaneet ollenkaan vierailta toisillenne ja lämmin tunnelma välittyi olohuoneeseeni asti.
Jäin kuitenkin miettimään sitä naimisiinmenoa tässä formaatissa. Tuleeko siitä enemmän sitoutunut fiilis? Olisiko helpompi lähteä kävelemään, jos “vaan” seurustelisi? Jotain vastaavaa brittiohjelmaa joskus katselin, mutta siinä ei menty naimisiin. Monikaan pari ei sitten jatkanut tapailua pidemmälle (ei ollut asiantuntijoitakaan, vaan lähipiiri etsi mahdollisen kumppanin).
Olette hyvin rohkeita ja ennakkoluulottomia! Nostan hattua niin korkealle kuin voin 🙂 Kävi miten kävi, toivon sinulle ja teille paljon onnea, rakkautta, huumorintajua, kärsivällisyyttä, tahtoa ja kiireettömiä sunnuntaiaamuja!
Heippa Krista! Mielestäni on kyllä ihan fiksua ajatellakin, että tämä formaatti on pöyristyttävä. Siltähän se ensialkuun minunkin korviin kuulosti ja että miksi pitää mennä naimisiin asti. Ohjelmasta kerrottiinkin aluksi mediassa melko raflaavasti – eihän kukaan tiennyt mitä tuleman pitää. Ihanaa, että annoit kuitenkin ohjelmalle mahdollisuuden. Taidat olla melko avoin uusille asioille. 🙂
Ja tuo on niin totta mitä sanoit – naimisiin meno sitouttaa ihmisen toiseen aivan erilaisella tavalla kuin vain treffailu. Voin rehellisesti sanoa ja olen sen jo jossain haastattelussakin sanonut, että “oikeassa elämässä” en olisi varmaan Ollia ensitreffien jälkeen enää nähnyt. Ja miksi? Koska hän ei ole sitä “tyyppiä”, jota etsin. Ja tuo tyyppi tarkoittaa suurimmaksi osaksi ulkonäöllisiä asioita – niin pinnallista kun se onkin. En tarkoita etteikö Olli olisi komea – ei vain sitä tyyppiä jota normaalisti etsin. Olen tähän mennessä aina etsinyt sitä “pahaa poikaa” ja kiinnostunut vain sellaisista miehistä – hankalista tapauksista. Eihän tuossa ole mitään järkeä.
Kiitos vielä kauniista sanoista ja mahtavaa kun sain tänne kommentin ihmiseltä, jonka mielestä tämä oli alkuun ihan hullua. Kaikkea hyvää sulle Krista!
Hei Miia,
Osaan niin samaistua tuohon tunteeseesi kiinnostua “pahoista pojista”. Etkä varmaan tarkoittanut suoranaisesti pahoja poikia, vaan lähinnä miehiä, jotka eivät joko ole sinulle sopivia tai valmiita sitoutumaan ja siksi käyttäytyvät jollain määrin välinpitämättömästi tai muuten vaan tapailu ei lähde rullaamaan haluamallasi tavalla vaikka itse olisin todella kiinnostunut toisesta. Tiedän niin tunteen.
Omalla kohdallani asiat muuttuivat noin puolitoista vuotta sitten, kun tutustuin yhteisten ystävien kautta siihen ns. ei-normityyppiini. Aluksi ajattelin, että onpa ärsyttävä jätkä, koko ajan pätemässä mielipiteidensä kanssa ja tuntuu olevan paljon äänessä muutenkin. Ulkonäöltään vaaleatukkainen joo, ja varmaan useamman naisen mielestä komea, muttei kuitenkaan missään tapauksessa minun päätäni kääntävä tapaus. Enhän ollut millään tavoin aikasemmin edes tykännyt parrakkaista miehistä. Samaan aikaan hän oli ajatellut minusta, että “onpa koppava muija kun kävelee noin nokka pystyssä..” Näitä kesti noin muutaman sattumanvaraisen illanvieton verran, joissa törmäsimme ohimennen toisiimme.
Kunnes eräänä päivänä ystäväni puhui oman poikaystävänsä kavereista ja sivulauseessa mainitsi, että se eräs heistä oli kutsunut minua “jääkuningattareksi”. Silloin mielenkiintoni heräsi. Alkoi oikeastaan jo hieman naurattamaan koko tyyppi ja etenkin tuo kommentti, sillä tavallaanhan se varmasti piti paikkaansa, ainakin jos ei minua sen paremmin tuntenut. Ei meinaan ollut ensimmäinen joka oli jotain samansuuntaista aikaisemmin minusta maininnut.
Seuraavan kerran kun sattumalta taas törmäsin tähän samaiseen kaveriin, päätin pilke silmäkulmassa ottaa härkää sarvista ja mennä kohtaamaan tyypin, joka puhuu minusta yllämainitun ylistävään sävyyn minua juurikaan tuntematta. Tämä mies ei aluksi meinannut muistaa minua ollenkaan, mutta kun sanoin taikasanan “jääkuningatar” alkoi hymy kiivetä hänenkin kasvoilleen. Loppujen lopuksi aloimme juttelemaan ja vietin koko loppuillan hänen seurassaan ja varmaankaan hän ei enää kuuna päivänä kutsuisi minua samoin sanoin. 🙂 Kohtaloa vai ei, ken tietää.
Aloimme tapailla toisiamme melko tiiviisti siitä eteenpäin ja yhtäkkiä ne piirteet, joita pidin hänessä alkuun kaikkein ärsyttävimpinä alkoivat ollakin niitä, joiden takia häneen loppujen lopuksi rakastuin. Siinä vaiheessa en vaan tajunnut sen olevan erittäin samanlaista huumorintajua ja halua keskustella asioista. Ja mitä enemmän häneen tutustuin, sitä komeammalta hän alkoi näyttää.
Jotenkin myöhemmin tätä asiaa pohtineena, olen tullut siihen lopputulokseen, että ehkä aika ei vaan alkuun ollut kypsä tuolle suhteelle enkä siksi nähnyt niitä hienoja piirteitä tässä miehessä. Tai silloin kun niitä pahoja poikia katselin, en vaan ylipäänsä ollut valmis vakavaan seurusteluun vaikka helposti syytinkin sen toisen ihmisen ns. pelimiesmäisyyttä.
Samoin meidän välillämme on tapailun alusta asti vallinnut hyvin vahva “tuttuuden tunne”, aivan kuin olisimme tunteneet pidempään. Ja hän on ainoa mies jonka seurassa olen saanut olla juuri sitä mitä olen. Niin hyvässä kun pahassa. Tässä tapauksessa oman miestyypin ulkopuolelle hyppääminen kannatti.
Tykästyin sinuun ja Olliin sekä yksilöinä että pariskuntana heti ohjelman alusta alkaen ja olette ehdottomasti suosikkiparini. Edelleen hämmästelen sitä, kuinka selkeästi myös katsojille välittyy parien yhteensopivuus ja miten hienoa onkaan, että ohjelman valitsijaraati pystyy todella haastatteluiden ja muiden testien perusteella valitsemaan noin toisilleensopivia pareja. Sehän luo toivoa monelle sinkulle ympäri Suomen. Toivottavasti teilläkin myös se viimeinen silaus eli se jonkin juttu-mitä-ei-voi–toisessa-selittää-mutta-se-vaan-kolahtaa, osuu kohdille. Kaikkea hyvää teille! 🙂
Heippa Mari! Olipa ihana tämän päivän jääkuningatar-tarina. Kaikkea hyvää teille molemmille. 🙂
IIIIIKKKKK! Olette maailman suloisin pari ❤️
Minäkin kuulun niihin formaatin epäilijöihin. Mielestäni naimisissaolo on ajoittain riittävän haastavaa vuosien seurustelun ja avoliiton jälkeenkin saati sitten heti ekoilla treffeillä naimisiin paukauttaen. Ihmettelin teidän osallistujien mielenterveyden tilaa 🙂
Ekan jakson katsottuani tajusin, että siinä ei tosiaan naiteta ihan ketä tahansa toisilleen, vaan hommassa saattaa ollakin järkeä. Tokassa jaksossa ruudun taakse välittyi teistä molemmista mitä suurin ilo, yllätys, onni ja halu sitoutua ihan oikeasti. Toivon sydämestäni, että onnenne yhdessäolosta on vain lisääntynyt, ja ne molempien piirteet ja tärkeät asiat, joita asiantuntijatiimi ei osannut ottaa huomioon, ovat saaneet tunteenne syvenemään. Olette ihan naimanaamat, jos tiedät mitä se tarkoittaa 🙂
En niin millään malttais odottaa seuraavaa jaksoa! Oli muutkin parit ihania, mutta te erotuitte kyllä joukosta ihan parhaana mätsinä.
Voi kiitos Ninni! <3 Niin kuin Maaret Kallio (psykoterapeutti) on muutamassa haastattelussa sanonutkin, että ohjelmassa näkyy vain osa heidän tekemästään haastattelusta. Toki tapasin asiantuntijat ilman kameroita ja menimme melko syvälle henkilökohtaisiin asioihin. Televisiossa näkyy siis vain sitä pintaa.. taustalla on vahvaa ammattitaitoa ja osaamista.
p.s. Joo, tuttu juttu nuo naimanaamat. 😉
Hei Miia
Tuntuu hassulta ajatella, että joku soittaa, että menet sitten naimisiin jonkun kanssa kuukauden päästä. Eihän siinä pysyisi housuissaan millään. Oli tosi hauskaa katsoa, kun morsiamia alkoi tulla ovesta ja sulhaset jännitti ja katsoivat,kuka sieltä oikein tipahtaa. Sä sanoit tosi legendaarisesti alttarilla, että Mikä sun nimi on? Olli. Mä olen Miia, hei. ja Olli siihen, että hauska tutustua. Heh. Hääväelläkin oli hauskaa. Tää kiteytti sen täydellisen tuntemattomuuden, johon te hyppäsitte rohkeasti, makeeta!!.
Kiitos Soto! Olihan se kyllä jännä päivä, mutta loppujen lopuksi ihan huikea päivä ja kokemus. 🙂