Korni sanonta ‘maalla on mukavaa’ pitää niin paikkaansa. Kaikki kaupungissa asumisen turhuudet tuntuivat niin tyhmiltä yhden päivän jälkeen Inkoossa. Voisin muuttaa maaseudun rauhaan vaikka heti. Kivaa tekemistä olisi joka päivä. Kaverini Aki vei minut ratsastamaan äitinsä Islannin hevosella. Kaupunkilaistyttö ei voinut lopettaan hymyilemistä ratsastaessa lämpimässä kesäsateessa ja katsellen kun koirat juoksivat hevosien kanssa. Voiko enää rentouttavampaa olla.
Hänen äidillään oli monta kissaa ja koiraa – Bertallakin oli hauskaa. Ainut että Pöhkö-Bertta meni nuolasemaan sähköaitaa ja se ei ollut kivaa. Nuolasemaan! Miksi? Kamerasta oli unohtunut akku kotia, joten tässä pari kännykällä otettua kuvaa. Ehdottomasti paras päivä tänä vuonna!
